Kanta-Häme

Paremman ruoan puolesta

Suomalaisen yhteiskunta on kehittynyt viimeisten 50 vuoden aikana huimaavaa vauhtia.

Sotien jälkeinen ripeä teollistuminen, jälleenrakentaminen sekä ruokateollisuuden räjähdysmäinen kasvu ovat tehneet elämisen rytmistä yhä kiireisempää.

Oravanpyörästä ei voi viipyä pitkään poissa, muuten se pysähtyy. Siksi myös syömisen on oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

– Syömisestä on tullut meille välttämätön paha, ja pakasteet, valmisruoka sekä teolliset jalosteet ovat korvanneet aidon ruoan, sanoo hidastaelamaa.fi-sivuston perustaja Pekka ”Pequ” Nieminen.

Mikä on hyvinvointivaltio?

Vaikka elämänrytmi on muuttunut, on ihmisen fysiikka pysynyt kutakuinkin ennallaan jo tuhansia vuosia. Nykyruokavalio sen sijaan on kaukana entisestä ja luonnonmukaisuudesta.

Käsitys länsimaista hyvinvointivaltioina on Riihimäellä asuvan Niemisen mielestä ristiriitainen. Erityisesti suomalaiset kuuluvat hänen mukaansa maailman sairaimpien kansojen joukkoon.

– Rintasyöpä, diabetes, Alzheimer, dementia, Nieminen luettelee yleisimpiä kansantaudeiksi miellettyjä sairauksia, jotka vaivaavat lähinnä juuri länsimaissa asuvia.

Korkea eliniän odotus ei sekään kerro elämänlaadusta. Lääketieteen avulla elämää voidaan pitää keinotekoisesti yllä jopa vuosikymmeniä.

– Niin surulliselta kuin se kuulostaakin, lääketeollisuuden ensisijainen tavoite on myydä lääkkeitä, ei tehdä maailman ihmisistä terveitä. Se ei ole mitään salatiedettä, vaan kaikki teollisuus toimii ensisijaisesti tuottaakseen voittoa osakkeenomistajilleen.

Sairastuminen avasi silmät

Kriittinen ajattelu sekä vastuun ottaminen omasta terveydestä on tärkeää. Niin Nieminen itsekin teki sairastettuaan kaksi syöpää.

Rankkojen syöpähoitojen ohella hän hoiti itseään vaihtoehtoisten lääketieteen muotojen, kuten homeopatian, vyöhyketerapian, kalevalaisen jäsenkorjauksen ja antioksidanttihoidon, avulla – ja toipui ennakoitua nopeammin.

Autoimmuunisairauksien, kuten juuri syövän, ja ruokavalion välillä onkin Niemisen mielestä selvä yhteys.

Uusia ravintosuosituksia on arvosteltu edelleen liian maito- ja viljapainotteisiksi. Syy, miksi yhteiskunta ei tartu epäkohdan korjaamiseen hanakammin ja muuta ravintosuosituksia reippaammalla kädellä, löytyy Niemisen mukaan historiasta.

Kekkosen Suomi haluttiin rakentaa länsimaiselle tasolle nopeasti. Ihmisten työllistäminen oli ensisijaisen tärkeää, ja valtio tuki maataloutta ja meijeriteollisuutta runsaskätisesti.

Suosituksia laativassa toimikunnassa istuu edelleenkin ruokateollisuuden ja kaupan edustajia.

– Mainoslauseet, kuten juusto kasvattaa luustoa tai leipä miehen tiellä pitää, ovat jääneet elämänään kieleen vuosikymmeniksi, vaikka ne eivät pidäkään paikkaansa. Vain maissa, joissa kulutetaan runsaasti maitoa, esiintyy osteoporoosia tässä määrin kuin meillä, Nieminen muistuttaa.

Vastuu on itsellä

Niemisen mielestä lehmänmaito kannattaisi jättää vasikoille. Varsinkaan aikuinen ihminen ei hyödy maidon juomisesta juuri ollenkaan.

– Maito käy niin monen prosessin läpi ennen päätymistä kauppaan, ettei siitä jää jäljelle kuin haaleaa litkua. Raakamaito on ihan eri tasolla ravintopitoisuuksissaan.

Nieminen korostaa silti, että hän ei missään nimessä halua hyökätä ruokateollisuutta vastaan. Vastuu omasta terveydestä on ihmisellä itsellään.

– Erilaiset ruoka-aineet eivät myöskään vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Esimerkiksi sairaudet kehittyvät monien asioiden yhteisvaikutuksesta.

Muutosta halajavan on uskallettava. Sohvalla pötköttelyn sijaan kannattaa ryhtyä toimiin, vähän kerrassaan.

– Tärkeintä on, että itse haluaa voida hyvin. Jo se sekä kävelylenkki lähimetsässä on askel parempaan suuntaan. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020