Kanta-Häme

Parisuhteen solmuille tarvitaan aina avaajaa

Seurakuntakeskuksen kolmannessa kerroksessa penkille asetetut Viivi ja Wagner -pehmolelut toivottavat tervetulleiksi perheasiain neuvottelukeskuksen tiloihin. Sarjakuvakaksikko tuntuu nousseen suomalaisen parisuhteen symboliksi.

Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen tosin pohtii, olisiko kaksikollakin tarvetta työstää omia keskustelutaitojaan.

– Viime aikoina Wagner on muuttunut entistä röyhkeämmäksi, Korpinen toteaa.

Elokuun lopussa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukselle tulee täyteen 40 toimintavuotta. Korpinen uskoo, ettei palvelun kysyntä tule häviämään, päinvastoin.

– Elämä monimutkaistuu. Nuori sukupolvi on myös vanhempaa tottuneempi puhumaan asioista, hän sanoo.

Parisuhteiden ehdoilla

Perheasiain neuvottelukeskus on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ylläpitämää toimintaa, mutta työnsarka ulottuu kirkkokansaa laajemmalle. Palvelutkin ovat maksuttomia.

– Emme pidä kirjaa siitä, kuuluvatko asiakkaamme kirkkoon vai ei. Teemme työtä asiakkaiden ehdoilla, Korpinen sanoo.

Historiallisesti kirkon perheneuvonta käynnistyi 70 vuotta sitten heti jatkosodan päättymisen jälkeen. Tuolloin Tampereen kaupunkilähetys alkoi tarjota neuvontaa sodasta selvinneille pariskunnille.

Lähtökohdaksi otettu parisuhdeneuvonta on edelleen työn ohjenuorana. Perheasiain neuvottelukeskuksen asema on muuttunut niin vahvaksi, että jopa kunnallisissa palveluissa on selkeä työnjako.

Kaupunkien ohjaamat perheneuvolat eivät nimittäin tarjoa parisuhdeneuvontaa, ellei kyseessä ole lapsien etu tai lapsiperheen elämän solmut. Perheasiain neuvottelukeskus hoitaa puolestaan parisuhdeterapian.

Hämeenlinnan perheneuvolan palvelupäällikön Marika Paasikoski-Junnisen mukaan työnjako on toiminut heidän näkökulmastaan hyvin.

– Perheneuvolan toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin, eikä meillä olisi tässä vaiheessa edes resursseja tarjota parisuhdeterapiaa kaikille. Kiireisinä aikoina perheasiain neuvottelukeskus on auttanut meitä ottamalla myös perheasiakkaita, Paasikoski-Junninen toteaa.

Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan ja Hattulan kunnat sekä muutama lähialueen seurakunta myös rahoittavat perheasiain neuvottelukeskuksen toimintaa.

– Hämeenlinna-Vanajan seurakunta rahoittaa toiminnasta 50–60 prosenttia, loppu tulee muilta yhteistyökumppaneilta, Korpinen kertoo.

Viimeinen oljenkorsi

Hämeenlinnassa parisuhdeneuvontaan hakeutuvien asiakkaiden määrä on pysynyt vuosien ajan suhteellisen samana, noin 500 asiakasta vuodessa. Suhteellisen samansuuruisina ovat viime vuosina pysyneet myös kaupungin avioeromäärät.

Tavanomaisesti neuvontaan hakeutuvat Korpisen mukaan ihmiset, joilla on parisuhteessa keskusteluvaikeuksia. Suuri osa asiakaskunnasta koostuu myös niistä, jotka ovat pohtineet eroa.

– Kynnys tulla juttelemaan ulkopuolisten kanssa on korkealla. Selvitimme kerran, että meille saapuvat ihmiset ovat saattaneet pohtia parisuhteen tilaa pitkään, jopa yli vuoden. Jotkut ovat sanoneet suoraan, että parisuhdeneuvonta on viimeinen oljenkorsi, Korpinen toteaa.

Keskustelusessioita pidetään tarpeen mukaan, mutta tavanomaisesta kokoonnutaan 8–10 kertaa.

Korpinen muistuttaa, ettei parisuhdeneuvojan tehtävä ole antaa valmiita ratkaisuja pariskunnille vaan auttaa pareja tekemään omat päätöksensä. Joskus erokin voi olla hyvä ratkaisu.

– Sanotaan, että ihmiset eroavat helposti, mutta meidän näkökulmastamme näin ei ole. Olennaista on, että ongelmista voi puhua. (HäSa)