Kanta-Häme Hämeenlinna

Parolan ongelmakasarmin korjausta ei voi kiirehtiä – “Mikrobit eivät kantaudu rakenteista majoitustiloihin”

Käytöstä poistettu kellarikerros on edelleen alipaineistettuina ja ilmayhteys ylempiin kerroksiin on katkaistu.
Kasarmi 125:n peruskorjauksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Kuva: Riku Hasari
Kasarmi 125:n peruskorjauksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Kuva: Riku Hasari

Parolan Panssariprikaatin ongelmakasarmin peruskorjausta kilpailutetaan parhaillaan. Tarjoukset urakasta pitää jättää Hilma-hankintarekisterin kautta viimeistään ensi maanantaina.

Hämeen Sanomat kertoi huhtikuussa, että kasarmirakennus 125:n kellarikerros on jouduttu ottamaan pois käytöstä kosteus- ja mikrobivaurion vuoksi.

Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Pauli Rantamäen mukaan tavoitteena on aloittaa työt alustavasti vuoden 2020 kesällä tai viimeistään syksyllä.

– Käytännössä aikataulua ei ole mahdollista kiirehtiä. Jos aikataulua kiristetään, niin voi olla, että työ tehdään liian nopeasti ja ongelmia ei saada korjattua kunnolla. Samoin jos suunnittelua nopeutetaan, ei ehditä tekemään kaikkia tarvittavia tutkimuksia, Rantamäki kertoo.

Käytöstä poistettu kerros on edelleen alipaineistettuna ja ilmayhteys ylempiin kerroksiin on katkaistu. Ylemmät kerrokset eivät kuitenkaan ole pois käytöstä, vaan niissä yöpyminen jatkuu normaalisti.

Hämeen Sanomissa (31.7.) mielipidekirjoituksessa kysyttiin, milloin ja mikä instanssi on mitannut, että rakennuksen muissa kerroksissa yöpyminen on turvallista.

Panssariprikaatin toimintakykysektorin johtaja kapteeni Niklas Lehto kertoi elokuun alussa, että tutkimukset on toteuttanut Raksystems oy.

Senaatti omistaa kiinteistöt, mutta rakennuksien kunnossapidosta vastaa puolustushallinnon rakennuslaitos. Puolustusvoimat on tiloissa vuokralla.

Raportti näytteistä valmistuu ensi viikolla

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Hämeenlinnan palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen kertoo, että uusimmat näytteet on otettu 3.7. ja raportti valmistuu ensi viikolla. Raksystems oy:n tutkija kertoi Ilmoselle keskiviikkona puhelimessa alustavasti, että tulokset näyttävät hyvältä.

Ilmosen tietojen mukaan rakennuksen muiden kerrosten käyttöaste on edelleen suuri. Edellinen tutkimusseloste on päivätty 27.5. Selosteen mukaan 1. kerroksesta kerätyissä näytteissä ei havaittu toimenpiderajan ylittäviä pitoisuuksia. 2. kerroksesta kerätyissä näytteissä havaittiin toimenpiderajojen ylityksiä tiloissa, joissa oli ollut käyttäjiä juuri ennen näytteenottoja.

Selosteessa suositeltiin varmistamaan epätavallisten sisäilmanäytteiden tulokset aikana, jolloin tiloissa ei ole käyttäjiä ja tilat on siivottu perusteellisesti noin viikko ennen näytteenottoja.

Tutkimusselosteessa todettiin myös, että mittausten ja näytteenottojen perusteella vaikuttaa siltä, että majoitustiloissa ei ole yleisesti rakenteista kantautuvia mikrobilähteitä ja kellarikerroksen mikrobipitoisuudet eivät kantaudu rakenteiden kautta 1. kerrokseen.

Hämeen Sanomien tietojen mukaan myös heinäkuussa kasarmirakennuksessa aloittaneen saapumiserän varusmiehet ovat oireilleet. Ylen MOT:n huhtikuussa teettämän kyselyn mukaan 52 vastaajaa oli kokenut sisäilmaoireita Panssariprikaatissa.

Kapteeni Lehdon mukaan heinäkuun saapumiserällä ei ole havaittu poikkeavaa oireilua. Toistaiseksi väistötiloihin siirtymiseen ei ole Lehdon mukaan ilmennyt tarvetta.

Käytöstä sovitaan, jos käyttöaste laskee

Käyttökiellon rakennukselle pystyy määrittämään ainoastaan työterveysviranomainen. Senaatti ja prikaati voivat sopia keskenään siitä, ettei rakennusta käytetä, jos sen käyttöaste liian alhainen.

– Jos pahoja puutteita on havaittu, on varmasti käyty keskustelua korjausaikataulusta ja käyttömahdollisuuksista. En osaa ottaa siihen kantaa, kun en ole ollut mukana keskusteluissa, Senaatin aluejohtaja Pauli Rantamäki sanoo. HÄSA