Kanta-Häme

Paskalla pötkittäisiin pitkälle

Kymmenen prosenttia Etelä-Suomen autoista voisi kulkea ihmisten ja eläinten jätöksillä, puhtaasti ja halvalla.

Näin kalkyloi hämeenlinnalainen konsultti ja Suomen Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi.

– Arvio perustuu MTT:n W-Fuel-hankkeen laskelmiin. Niiden mukaan Etelä-Suomesta helposti talteen otettavalla biomassalla liikutettaisiin 170 000 autoa vuosittain.

Salokorven mukaan biokaasulla on monia etuja verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

– Kaasulla ajaminen on ensinnäkin lähes puolet halvempaa kuin bensalla. Minun Passattini kulkee kuudella eurolla sata kilometriä, hän kehuu.

– Biokaasu myös palaa puhtaasti, ilman hiukkaspäästöjä. Hiilidioksidipäästöt ovat 25–30 prosenttia pienemmät kuin fossiilisilla.

Ja jos biokaasun käyttöön siirryttäisiin merkittävissä määrin, kansantalous kiittäisi ja kumartaisi syvään.

– Yksi tavoite on öljyriippuvuuden vähentäminen. Usein unohdetaan, että jos öljyntuontia pystyttäisiin korvaamaan kotimaisella biokaasulla, se näkyisi positiivisesti Suomen vaihtotaseessa ja työllisyydessä, Salokorpi muistuttaa.

EU potkii persuksille

Biokaasu ei todellakaan ole mikään uusi keksintö, mutta juuri nyt erittäin ajankohtainen Euroopassa ja Suomessa.

Suomessa biokaasua käytettiin polttoaineena jo sota-aikaan, mutta öljyn saatavuus ja halpa hinta vei kaasun vuosikymmeniksi unholaan.

Nyt EU valmistelee direktiiviä vaihtoehtoisista polttoaineista, ja Salokorpi on menossa tämän viikon torstaina eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuultavaksi direktiivin vaikutuksista Suomeen. Biokaasu on vahvasti esillä.

– Esityksessä muun muassa on, että Suomeen pitäisi luoda kaasun jakeluverkosto liikennettä varten 150 kilometrin välein vuoteen 2020 mennessä.

Salokorpi näyttää ”Gas Highway” -vision karttaa, jossa kaasun tankkausasemaa merkkaavia pampuloita on tuntuvasti enemmän kuin nykyiset 17 asemaa. Tällä hetkellä Suomessa on noin tuhat kaasuautoa.

– Ruotsi on jälleen kerran esikuvamaa, jonka suuntaan meidän pitäisi katsoa. Ruotsissa ei ole maakaasuputkea kuin Göteborg–Malmö-nurkalla, mutta 36 000 kaasuajoneuvoa ja 166 tankkausasemaa.

– Onneksi edes EU potkii meitä eteenpäin, kun olemme muuten niin hitaita. Näen Suomella todella paljon vientimahdollisuuksia biokaasun ja -tekniikan suhteen.

Suurimman potentiaalin Salokorpi näkee nimenomaan liikennekäytössä. Kirjainyhdistelmä LNG räjäyttää pankin.

– LNG on nesteytettyä kaasua ja Viking Grace ensimmäinen LNG-laiva. Tällä hetkellä se tankataan Tukholmassa, mutta Suomeen on suunnitteilla kolme tankkausterminaalia. Rikkidirektiivi ajaa puolestaan laivaliikennettä käyttämään LNG:tä polttoaineenaan.

Aineenvaihdunta kiihtyy

Jos Suomi on heräämässä hitaasti, niin sitä on myös Hämeenlinnan seutu.

Salokorven mukaan jäteyhtiö Kiertokapula teki tulevaisuutta silmällä pitäen heikon valinnan, kun Karanojalle kerättävän biojätteen ensisijaiseksi hyödyntämiseksi valittiin bioetanolin.

– Kaasutusprosessi on kiistattomasti tehokkain prosessi saada talteen energiaa. Nestemäisen, bensaan lantrattavan etanolin etu on ollut valmis jakeluverkko, Salokorpi sanoo.

Muun muassa Espoon Suomenojan jätevesilaitoksen yhteyteen on juuri otettu käyttöön biokaasun jalostuslaitos. Hämeenlinnan Seudun Vedellä ei vastaavia suunnitelmia Salokorven tietojen mukaan vielä ole.

– Karkeasti sanottuna ihmispaska on kuitenkin helpoin ja paras mahdollinen biokaasun lähde.

– Se on valmiiksi kerätty yhteen paikkaan, on tasalaatuista, eikä näkyvissä ole, että sen tuotanto vähenisi, mies murjaisee.

Sama pätee maatalouteen.

– Tehomaatalouskaan ei ole pystynyt luomaan lehmää, joka olisi umpio. Päinvastoin, aineenvaihdunta on kiihtynyt.

Forssan seudulla Envor Biotechin laitos tulee tuottamaan kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa.

– Sitä hanketta täytyy hehkuttaa ihan tosissaan. Laitos tukeutuu muun muassa HK:n ja Isoverin tehtaisiin, mutta myös Hämeenlinnassa olisi vastaavia mahdollisuuksia.

Liikennebiokaasua valmistavia laitoksia on rakenteilla ympäri Suomea, muun muassa Lahdessa, Haminassa ja Seinäjoella. Salokorpea harmittaa, ettei Hämeenlinnasta löydy edes maakaasun tankkauspistettä, vaikka hän on koittanut kovasti lobata asian puolesta.

– Elenia omistaa kaasun jakeluverkon, ja heille kyseessä on pieni asia. Mutta Hämeenlinna olisi juuri oikea paikka tankkausasemalle, sillä kolmostiellä kulkee lähes eniten kaasuautoja Suomessa. (HäSa)