Kanta-Häme

Passilla kulttuuriherkkuja pienituloisille

Hauholaisella Tuija Laaksolla on nälkä, johon jääkaapilla käynti ei auta. Hänellä on viime syksystä lähtien ollut jääkaapinovessa lehtijuttu, jossa kerrotaan kulttuuripassista.

– Tekisi mieli mennä teatteriin ja konsertteihin laidasta laitaan, mutta joskus kymppikin on liian korkea hinta. Onneksi kirjasto on vielä kaikkien vapaasti käytettävissä. Olen kirjaston suurkuluttaja, sanoo Laakso.

Kulttuuria kaikille -palvelu käynnisti opetus- ja kulttuuriministeriön tuella syyskuussa kulttuuripassin pilotointihankkeen yhdessä sosiaali- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa.

Pilottikaupungiksi on valittu Espoo, tavoitteena on laajentaa passin käyttö koko maahan.

– Itse kokeilu Espoossa käynnistyy toivottavasti loppukeväästä. Kulttuuritahot ovat olleet tosi kiinnostuneita, kertoo hankejohtaja Aura Linnapuomi.

Näillä näkymin pilottiin osallistuu museoita, kaupunginteatteri ja teatteriryhmää sekä musiikkitapahtumia ja -saleja.

– Tavoite on saada verkostoon mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia kulttuuripalveluja ihan rockklubeista elokuvafestivaaleihin ja -teattereihinkin, sanoo Linnapuomi.

Malli hakee muotoa

Tuija Laaksolle ei suurta merkitystä millä periaatteella kulttuuripassi toimisi, kunhan sen vain mahdollistaisi pääsyn tilaisuuksiin.

– Monella varmaan nousevat niskakarvat pystyyn, että ei sitä kulttuuria tarvita, kun ihmisillä ei ole edes leipää eikä sosiaalipalveluja, mutta kun kulttuuri on hyvän olon lisääjänä ihan huippu juttu, sanoo Laakso.

Hänelle tulojen pienuuden todistaminen ei olisi kynnyskysymys, mutta ainakaan Espoossa tällaista ei edes suunnitella.

– Alennuskortin saamiseksi riittää, että itse kokee olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Hinta pääsylipusta olisi nolla euroa ja lipun voisi hankkia normaaleja myyntikanavia pitkin. Ei kuitenkaan verkkokaupoista, avaa Linnapuoli käytäntöjä.

Alennuskortin vähävarainen saisi sosiaalialan organisaatiolta, jonka palveluja hän käyttää.

Vielä joutuu odottamaan

Pilottikaupunki Espoossa on paljon kulttuuritarjontaa ja kattava joukkoliikenne suhteellisen edullista, mutta harvaan asutuilla alueilla tilanne on toinen.

– Olisi tietysti ihanne, että kulkemisen saisi jotenkin kulttuuripassiin mukaan, kun linja-autolipun hinta on ihan törkeä ja viimeinen bussi lähtee tännepäin arki-iltana kello 18.30, sanoo hauholainen Laakso.

– Mutta kulkemisenkin pystyy aina jotenkin organiseeraamaan, kun on parempiosaisia kavereita. Se olisi se tärkein asia, että edes pääsylipun hinnassa tultaisiin vastaan.

Hankejohtaja Linnapuomin mukaan valtakunnalliseen kulttuuripassiin haetaan yhteneväistä mallia.

– Kuitenkin niin, että alueiden erityispiirteet pyritään ehdottomasti ottamaan huomioon.

Viisissäkymmenissä oleva Laakso pystyy käymään teatterissa tai konserteissa muutaman kerran vuodessa. Milloin hän voi odottaa helpotusta kulttuurinälkäänsä?

– Hankkeen työntekijänä täytyy uskoa siihen, että olemme aloittamassa jotakin, joka jää pysyvään käyttöön. Ehkä tässä puhutaan 5–10 vuoden perspektiivistä, arvioi Linnapuomi. (HäSa)