Kanta-Häme

Pätevyys ei ole rakennuksilla itsestäänselvyys

Vain pieni vähemmistö asiakkaista on kiinnostunut siitä, minkälainen pätevyys asuntokaupan kuntotarkastajalla on.

Näin sanoo kuntotarkastuksia työkseen tekevä ja FISE-pätevyyden reilu vuosi sitten hankkinut hämeenlinnalainen Mika Mantere.

Fisen (Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE oy) nettisivuilta löytyvästä listasta Mantereen löytää kohdasta Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK). Samaiselle listalle on pääsemässä yhä useampi Raksystemsissä työskentelevän Mantereen työtovereista, sillä työnantaja velvoittaa nykyään hankkimaan pätevyyden. Lakisääteinen kuntotarkastajan pätevyys ei vielä ole.

Mantere kannattaa AKK-pätevyyksien muuttumista pakolliseksi kuntotarkastuksia tekeville.

– Ihmisillä on kohtuullisen kielteinen kuva asuntokauppaan liittyvistä kuntotarkastuksista. Ajatellaan, ettei sieltä mitään kuitenkaan paljastu, mitään ei nähdä. Ja näinhän se tietysti on, jos tarkastaja on kokematon eikä osaa asiaansa, hän sanoo.

Kuntotarkastusten lisäksi Mantere tekee myös korjaussuunnittelua. Hän kertoo itsekin törmäävänsä liki viikoittain siihen tosiasiaan, että kentällä pyörii paljon epäpätevää väkeä.

Käräjäoikeudet tukehtuvat riitoihin

Fisen rekisterissä on tällä hetkellä noin sata pätevyysnimikettä. Lisää kuitenkin tarvittaisiin, erityisesti omakotitalorakentamiseen sekä omakotitalojen kuntotutkimukseen, sanoo Fisen toimitusjohtaja Klaus Söderlund.

– Rakennuksen kuntotutkijana saa toimia kuka vain. Tämä taas on johtanut täyteen kaaokseen, käräjäoikeudet tahtovat tukehtua talokauppojen synnyttämiin riitatapauksiin, hän jatkaa.

Fise on pitkään puhunut myös pääsuunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien auktorisoimisen puolesta. Tämäkään esitys ei ole kuitenkaan ottanut ympäristöministeriössä tuulta alleen.

Toistaiseksi ainoa lakisääteinen pätevyys on erillisen energiatodistajan antajan pätevyys.

Miten tämä on mahdollista?

– No sitähän moni on kysynyt, mutta en ole saanut kunnon vastausta. Voi sanoa, että Suomessa on ollut aika vähän pätevyysvaatimuksia, jos vertaa eurooppalaiseen käytäntöön. Se juontaa varmasti juurensa suomalaisesta perinteestä, että miehen on rakennetta perheelleen talo. Enäähän se ei oikein pidä paikkaansa.

Fise rankaisee hutiloinnista

Suomalaista rakentamista moititaan usein huonoksi. Söderlundin mukaan valtaosa voidaan kuitenkin luokitella mainesanalla hyvä, ongelmat liittyvät 10–20 prosenttiin kaikesta rakentamisesta.

Söderlundin mukaan pääongelmia on kaksi: kilpailusyistä johtuva hallirakenteiden alimitoitus sekä huonosti suunnitellut ja rakennetut kohteet, jotka lopulta paljastuvat hometaloiksi.

Fisen rekisteriin hyväksytyt ammattilaiset sitoutuvat toimimaan tiettyjen eettisten pelisääntöjen mukaan. Jos työnjäljessä ilmenee ongelmia, voi Fise antaa henkilölle varoituksen, poistaa rekisteristä määräajaksi tai jopa nimeltä mainiten poistaa rekisteristä.

– Kaikkia näitä keinoja on käytetty. Uskaltaisin sano, että Fisen rekisteriin kuuluvien suunnittelijoiden ja työnjohtajien työpanos on hiukan laadukkaampi kuin sellaisten, jotka eivät rekisteriin kuulu.

Hutiloinnista tai epäpätevyydestä aiheutuvista virheistä tulisi Söderlundin mukaan langettaa nykyistä enemmän sanktioita. Vastaava työnjohtaja voi esimerkiksi joutua vastuuseen, jos työturvallisuus rakennusaikana lyödään laimin, mutta jos valmiissa kohteessa ilmenee ongelmia, ei rangaistuksia välttämättä ole näköpiirissä. (HäSa)