Kanta-Häme

Paviljongin tulo uhkaa venyä

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) epäilee, ettei Verkatehdas oy:n toive kaupungin osallistumisesta rahallisesti uuden paviljongin arkkitehtuurikilpailuun ensi vuonna toteudu.

– Olemme tosi tiukassa tilanteessa valmistelemassa talousarviota. Budjetin tekeminen on nyt hyvin pitkälle valintojen tekemistä. En tiedä, mistä repisimme rahat arkkitehtuurikilpailuun. Jostain muualta pitäisi sitten leikata, Rautio sanoo.

Päätös edistäisi suunnittelua

Verkatehdas oy:n toimitusjohtaja Jouko Astor kertoo, että arkkitehtuurikisa maksaa 130 000–150 000 euroa.

Tästä kaupungin maksettavaksi tulisi noin 120 000 euroa, mikä sisältäisi palkinnot ja raadin kulut. Verkatehdas-yhtiö kustantaisi 30 000 eurolla muun muassa tarvittavia aineistoja.

– Verkatehdas-yhtiön näkemys on, että paviljongin rakentamisesta tehtäisiin varsinainen päätös aikaisintaan keväällä 2016, mutta toivoisimme päätöstä arkkitehtuurikisasta, jotta voisimme jatkaa hankkeen suunnittelua, Astor sanoo.

Kustannusarvio noin 5 miljoonaa

Kaksiosaisen, yhteensä noin kahdentuhannen neliön tapahtuma- ja näyttelyhallin kustannusarvio on 4,5–5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa ja varusteita.

– Rakennusinvestointi rahoitettaisiin lainalla, jossa kaupungin riski on takausvastuussa. Lainoituksessa on korkoriskinsä, ja sen kantamiseen tarvittaisiin kaupungin osallisuutta vuosina 2018–2026 keskimäärin 140 000 euroa vuodessa, Astor kertoo.

Lisärakennuksen talous on laskettu niin, että kulut ja rahoitus voidaan kattaa liikevaihdolla, joka olisi noin 500 000 euroa.

Sari Rautio kertoo, että maanantaisessa valtuustossa keskusteltiin paviljongista keskustavision hyväksymisen yhteydessä.

– Osa valtuutetuista esitti huolestuneita kommentteja, että linjataanko samalla se, että paviljonkia ruvetaan rakentamaan. Itse totesin, että ei missään nimessä. Rahapäätökset tehdään erikseen.

Kolme sijoitusvaihtoehtoa

Verkatehdas oy:n hallitus hyväksyi kesällä paviljongin liiketoiminta- ja hankesuunnitelman, jonka se lähetti elokuussa kaupungille.

Arkkitehtonisesti tontille sopiva tapahtumahalli nousisi joko Paasikiventien suuntaisten parkkipaikkojen tilalle, etupihan nurmialueelle tai Vanaja-salin ja taidemuseon väliselle kaistaleelle. Lopullinen sijoituspaikka selviää arkkitehtuurikilpailun myötä.

Missä Verkatehtaalla tulevaisuudessa pysäköitäisiin, jos paviljonki pamahtaa parkkipaikkojen päälle?

– Henkilökohtaisesti toivon, ettei pamahtaisi. Arkkitehtuurikilpailussa ratkaistaisiin myös tontin logistiikka, eli pysäköintikysymys sekä tavarankuljetus- ja huoltoliikenne, Astor sanoo.

Sesonkina myydään eioota

Hallit, joista toinen olisi toista isompi, ovat hyötypinta-alaltaan yhteensä 1 500 neliötä. Loppu 500 neliötä pyhitetään wc-, narikka-, aula- ja infotiskitiloiksi.

– Tarvitsemme lisää kapasiteettia etenkin sesonkikausiin, syksyyn ja kevääseen. Tiloja kysytään enemmän kuin meillä on tarjota, Astor kertoo.

Viihteen ja taiteen tilaisuuksiin tilat myydään jopa vuotta aiemmin, eikä lyhyellä ”varoitusajalla” toimiviin yritystilaisuuksiin ole enää tiloja jäljellä.

Toinen ongelma löytyy Astorin mukaan kongressi- ja kokouspuolelta.

– Vaikka henkilömäärän perusteella pystymme ottamaan vastaan väkeä hyvin nykyisissäkin tiloissa, meillä ei ole tarjota sopivia näyttelytiloja esimerkiksi isoissa sosiaali- ja terveysalan kokouksissa.

Kilpailussa pysyttävä mukana

Uudet hallit yhdistämällä paviljonkiin tulisi tilaa 90:lle yhdeksän neliön messuosastolle nelimetrisillä käytävillä.

– Jos taas tilat ovat kongressikäytössä, ne vetävät 1 500 henkeä. Silloin sinne mahtuisivat vaikkapa kaikkien suomalaisten puolueiden puoluekokoukset Keskustaa lukuun ottamatta, Jouko Astor toteaa.

Hänen mukaansa muissa suurissa Etelä-Suomen kongressi- ja messukaupungeissa, etenkin Lahdessa, on oltu erittäin uteliaita Verkatehtaan laajentamissuunnitelmista.

– Kysymys kuuluu, haluammeko pysyä kaupallisten näyttelyiden ja kongressien markkinassa mukana. Jos haluamme, meidän pitää pystyä vastaamaan asiakastarpeisiin, Astor muotoilee. (HäSa)