Kanta-Häme

"Pehmeä alku vähentäisi keskeytyksiä armeijassa"

Ylilääkärinä Puolustusvoimissa toiminut Matti Lehesjoki esittää, että varusmiespalveluksen alkuviikkojen ohjelmaa on pehmennettävä. Tällä tavoin voitaisiin vähentää radikaalisti asepalveluksen keskeyttämisten määrää.

– Asioita tulee nyt kovin nopeassa tahdissa. Ehkä herkemmät ihmiset pelästyvät sitä ja kokevat palveluksen alun ylivoimaiseksi. Palvelurajoituksista ensimmäisinä viikkoina voitaisiin osittain luopua. Annettaisiin pehmeä lasku ja kannustettaisiin liikkumaan, Lehesjoki sanoo.

Hänen mukaansa varusmiesten ryhmäytymistä ja tutustumista tulevaan palveluspaikkaan etukäteen voisi myös kehittää. Tätä on kokeiltukin esimerkiksi Panssariprikaatissa.

– Etukäteen kerrottaisiin, että tässä on 32 tulevaa palvelustoveria, voitte mennä vaikka samaan Facebook-ryhmään. Siellä voisi olla myös tulevien esimiesten kuvat ja yhteystiedot. Uutta ympäristöä ei koe niin vieraaksi, kun siellä on jo tuttuja kavereita.

 

Lehesjoki on tutkinut tuoreessa väitöskirjassa varusmiespalveluksen keskeyttämistä alokaskauden ensi viikkoina.

Asepalveluksensa terveyssyistä keskeyttäneistä vain 29 prosenttia todettiin palveluskelpoiseksi lääkärintarkastuksessa palveluksen alettua, vaikka ennakkoterveystarkastuksissa ja kutsunnoissa heidät todettiin terveiksi.

Lehesjoen mukaan varusmiesten terveys pettää asepalveluksen alussa tai sitä ennen. Pääsyyksi hän näkee varusmiespalveluksen alun kiireen ja uudet asiat.

– Jokin saa tuntumaan, että en olekaan terve ja kykenevä suorittamaan varusmiespalvelusta. Ehkä vähäisetkin oireet ja sairauden merkit saattavat vaikuttaa muutaman ensimmäisen päivän jälkeen ylitsepääsemättömiltä. Silloin halutaan ottaa aikalisä.

Hän muistuttaa, että palveluksen keskeyttämisistä valtaosa ajoittuu kahteen ensimmäiseen viikkoon. Kolmannella viikolla keskeyttämisten määrä vähenee suuresti.

 

Asepalveluksen keskeyttäneistä valtaosa määrättiin E-luokkaan, joka tarkoittaa vapautusta palvelusta määräajaksi. Lehesjoen tutkimuksessa heistä vain 7,5 prosenttia suoritti myöhemmin varusmiespalveluksen menestyksellä.

– Se oli minulle pienoinen pettymys. Astmaatikoilla, ylipainoisilla ja selkäkipuisilla myöhempi palveluksen suorittamisen todennäköisyys lähenteli nollaa prosenttia.

Lehesjokea jäi mietityttämään E-luokitettujen varusmiesten kohtalo. Hän pohtii, ennustaako varusmiespalveluksen keskeyttäminen syrjäytymistä yhteiskunnasta.

– Ovatko he syrjäytyviä nuoria vai menestyvätkö he työelämässä kuten kaikki muutkin? Jos he pärjäävät, tulee mieleen, että ehkä siellä varusmiespalveluksessakin pitäisi pärjätä.

Lehesjoen mukaan Panssariprikaatissa otettiin käyttöön kevyempi aloituskausi. Käskyttämisen sijasta oli neuvomista ja ohjaamista. Ensimmäisten viikkojen keskeyttämisluvut putosivat Panssariprikaatissa noin 65 prosenttia.

Hän korostaa esimiesten ja erityisesti perusyksikön päällikön roolia keskeytysten ehkäisyssä. Lääkärin tulisi jutella jonkun päällikön kanssa ennen kuin hän tekee varusmiehen palvelusluokan muutosesityksen.

– Kun varusmiehelle kerrotaan, että aion esittää teitä vapautettavaksi, sen muuttaminen ei ole kauhean helppoa.

 

Lehesjoki iloitsee siitä, että Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastukset ja kutsuntajärjestelmä ovat hyvässä kunnossa.

– Eihän meillä kovin sairaita varusmiehiä ole, koska heidät seulotaan jo kutsunnoissa. Varusmiehet ovat pääosin terveitä ihmisiä. Jonkun verran on astmaatikoita, joilla on säännöllisiä lääkityksiä.

Maavoimat järjestää kutsuntalääkäreille ja ennakkotarkastuslääkäreille kiitettävän paljon koulutustilaisuuksia ja nettikursseja.

– Oli ilo todeta, että nais- ja mieslääkäreiden tekemissä tarkistuksissa tai palveluksen keskeyttämisissä, profiilit olivat ihan samanlaisia.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic