Kanta-Häme

Pehmeästä datasta tuli yrityksille tärkeää

Tiedon määrän lisääntyessä moni palvelu ja jopa ammatinkuva muuttuu radikaalisti. Koneet saattavat korvata kassatyöntekijät tai autonkuljettajat, mutta myös muuttumattomampina pidettyihin ammatinkuviin voi tulla rajuja muutoksia.

– Esimerkiksi lääkärin vastaanotolla ihmiset tietävät nykyään aiempaa enemmän, ja heillä on mahdollisuuksia kerätä tietoa sairauksien hoidosta. Tämä aiheuttaa lääkäreille paineita asiaosaamisensa päivittämiseen, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja sanoo.

LÄÄKÄRI ON esimerkki ammatinkuvasta, jota on pidetty todella pysyvänä, mutta Kaivo-oja ennustaa, että tulevaisuudessa työnkuva saattaa muuttua. Kaikista hurjimmissa malleissa potilas tekee itse diagnoosin, päättää hoitonsa ja toteuttaa hoitonsa seurannan.

Kaivo-ojan mielestä muuttuvien ammatinkuvien sijaan olisi hedelmällisempää pohtia, minkä ammatin toimenkuva ei voisi muuttua tiedon keräämisen lisääntyessä. Hänelle ei tule mitään mieleen.

– Se on ainakin varmaa, että elinikäinen oppiminen korostuu, Kaivo-oja toteaa.

Kaivo-ojan mukaan julkisessa keskustelussa naureskellaan tänään ”kaiken maailman dosenteille”, mutta tulevaisuudessa tiedon jäsentelyn osaaminen saattaa olla arvossa arvaamattomassa.

JOILLEKIN TIEDON massakerääminen ja kerätyn tiedon hyödyntäminen on jo arkipäivää. Yksi heistä on oululainen Kirsi Pietilä. Hänen tittelinsä ”business intelligence lead” ei käänny kovin luontevasti suomeksi, mutta käytännössä Pietilän työtehtäviin kuuluu yksinkertaistettuna tiedon keräämistä, puhdistamista ja jäsentelemistä työkseen tekevän ryhmän vetäminen.

Pietilän koulutustausta on markkinoinnista.

– Yksi ilmiö on, että nykyään pitää osata kerätä myös niin sanottua pehmeää dataa kovan datan lisäksi. Pitää ymmärtää ihmisten arvoja ja tarpeita, ohjelmistoyhtiö Bitfactorilla Oulussa työskentelevä Pietilä sanoo.

Kovalla datalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinkertaista tietoa kuten asiakkaan ikää tai sukupuolta. Pehmeä data on monimutkaisempaa arvuuttelua asiakkaan tarpeista ja arvoista. Se voi olla esimerkiksi sukupolvien erilaisten tarpeiden tunnistamista. Siinä missä 80-luvulla syntyneen saa käyttämään vielä internetselainta asiointiinsa, 2000-luvulla syntynyt saattaakin haluta hoitaa kaikki asiansa mobiililaitteella.

TIEDON KERÄÄMISEEN liittyen puhutaan usein myös ”big datasta” eli massadatasta. Termiä ei ole virallisesti määritelty, mutta yleensä sillä tarkoitetaan poikkeuksellisen suurten ja järjestelemättömien tietomassojen keräämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä.

Pietilä painottaa, että puhutaanpa isommasta tai pienemmästä tietomäärästä, nimenomaan datan hyödyntäminen on vaihe, jossa jyvät erotellaan akanoista.

– Se pärjää, joka osaa erottaa hyödyllisen tiedon hyödyttömästä. Hölinää on paljon.

Tietoa asiakkaista on kerätty erilaisin menetelmin jo pitkään, mutta esimerkiksi sosiaalinen media antaa yrityksille mahdollisuuksia kerätä tietoa ihmisten käyttäytymisestä reaaliajassa.

– Ihmiset odottavatkin, että yritysten vasteajat lyhenevät esimerkiksi perinteiseen sähköpostin käyttöön verrattuna sosiaalisessa mediassa, Pietilä sanoo. Se luo yrityksille painetta olla asiakkaan hermolla tässä ja nyt.