Kanta-Häme

Peittoja Evon perämettistä

Kohta kymmenen vuotta sitten evolaiset naiset alkoivat muistaa villapeitoilla toistensa merkkipäiviä. Peitoista pystyttämällään näyttelyllä Evon ehtoisat emännät osoittavat, että elämää on muuallakin kuin kirkonkylässä.

– Kyllä kylilläkin tapahtuu. Ei me kirkonkylän varassa olla.

Lammin kirjaston näyttelyssä on villapeittoja, jotka Evon ehtoisat emännät ovat tehneet 50- ja 60-vuotispäiviksi. Onpa joukossa yhdelle emännälle 40-vuotispäiväksikin valmistettu peitto.

Näyttelyn keskeneräinen peite on sellaiselle päivänsankarille, joka täyttää huhtikuussa 60 vuotta.

Jokainen tekee soironsa peittoon

Evon ehtoisat emännät tarkoittaa 15 naista, joita yhdistää Lammin Evo. Osa heistä on alkuperäisiä evolaisia, osa tullut Evolle miestensä tai työnsä mukana.

Osa emännistä on muuttanut kylästä pois. Naisia asuu Evon lisäksi Tuuloksessa, Lammin kirkolla, Turengissa ja Vantaalla, mutta yhteys on säilynyt.

Villapeitot ovat yksi osoitus naisten yhteisöllisestä yhdessä tekemisestä. Perämettien peittoihin on jokainen nainen kutonut tai virkannut palan, jotka on yhdistetty värikkääksi peitoksi.

– Aluksi tehtiin neliöitä. Sitten joku keksi, että osat voisi tehdä soiroina. Neliöistä oli kaksinkertainen työ, kun ne ompeli yhteen, kertoo Sirkka-Liisa Mäki-Maukola.

Rakkaudella tehty lämmittää

Lahjan saaja on saanut toivoa, millaisen peiton hän haluaa. Sirkka-Liisa Mäki-Maukola toivoi kaikenväristä peittoa.

– Siinä kuvastuu koko elämän kirjo. Kyllä sitä käytän, ei se ole komerossa. Kesällä vien sen mökille ja syksyllä tuon takaisin, hän kertoo.

Joku on toivonut sinistä ja joku toinen vihreävoittoista lämmikettä. Leena Liljeström toivoi peiton sijaan seinävaatetta, ja sen hän sai.

Jokainen ehtoisa emäntä on miettinyt peittoa tehdessään lahjan saajaa. Joskus soiroista on tullut leveitä joskus kapeita, mutta yhtä kaikki palaset ovat rakkaudella tehtyjä.

Villapeitto lämmittää saajaansa silloin, kun tämä lämpöä tarvitsee.

Näyttelyssä osaan peitoista on yhdistetty lahjan saajan kuva tai persoonallinen runo. Yhdellä peitolla istuu Leena Liljeströmin valmistama olkinukke ”Tapani Kansa”, koska lahjan saaja pitää laulajasta.

– Tuulosen aulassa hän sitten tanssi Tapani Kansan kanssa, kun luovutimme lahjaa hänelle, Leena Liljeström nauraa.

”Siellä saa olla oma ittensä”

Evon ehtoisat emännät kokoontuvat säännöllisesti toistensa kodeissa kerran pari kuukaudessa. Joskus tapaamisia on tiheämmin ja joskus harvemmin.

Evolla asuessaan he sanovat saaneensa toisiltaan sen, mikä heitä yhdistää: yhteisöllisyyden ja toisesta välittämisen, elämän pienet ja suuret tapahtumat ja niiden jakamisen.

– Evohan on aivan mahtava paikka. Olen saanut siellä paljon hyviä ystäviä. Sinne on kiva mennä, koska siellä saa olla oma ittensä. Siitä saa voimaa, Lammin kirkonkylässä asuva Sirkka-Liisa Mäki-Maukola sanoo.

Naiset eivät kokoonnu vain kahvikupin ääreen, vaan he osaavat pitää hulvattomasti hauskaa. Kerran he pukeutuivat noita-akoiksi ja ajoivat luutineen potkukelkoilla Padasjoentiellä. Eräänä talvipäivän seisauksena he menivät yhdessä metsään kuuntelemaan helmipöllöjen laulua. (HäSa)

Peittoja perämettistä, villapeittojen näyttely Lammin kirjastossa perjantaihin 22. helmikuuta saakka.

Päivän lehti

8.4.2020