Kanta-Häme

Pelastaako urbaani asuminen maakunnan? - Kanta-Hämeen väkiluku vähenee yhä

Hämeenlinna on edelleen Kanta-Hämeen ainoa kasvava kunta. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen mukaan kaupungissa on tehty oikeita ratkaisuja.
Hämeenlinnan keskusta on maakunnan ainoita väkilukuaan kasvattavia osia. Havainnekuvassa olevan Asemanrannan kaltaisten uusien alueiden toivotaan vetävän kaupunkiin asukkaita paitsi muualta maakunnasta, myös suurista kasvukeskuksista.

Tuoreimmat väestöluvut kertovat Kanta-Hämeen maakunnan menettäneen alkuvuoden aikana jo yli 1000 asukasta. Väestökato on jopa kiihtynyt viime vuodesta.

Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen näkee maakunnan jakautuvan jatkossakin yhä voimakkaammin kahtia kaupungistumiskehityksen kourissa.

 

Forssan seudulla kärsitään pahasta muuttotappiosta, joka alkaa jo haitata työvoiman saantia ja yritysten elinvoimaa alueella. Tämä voi Ahosen mukaan johtaa yhä pahenevaan kierteeseen.

Samaan aikaan Hämeenlinnassa kasvu keskittyy kantakaupunkiin, vain muutaman kilometrin säteelle torista.

Asukkaita keskustaan tulee niin muualta maakunnasta kuin Hämeenlinnan laita-alueiltakin.

Anna-Mari Ahosen mukaan Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt oikeita ratkaisuja, jotka alkavat nyt näkyä väestökehityksessä.

– Vielä muutama vuosi sitten Hämeenlinnassa oli kamala tilanne, kun asuntotarjonta ei vastannut kysyntää ja keskusta-asuntoja oli tarjolla aivan liian vähän. Nyt tilanne on parantunut huomattavasti.

 

Lue myös: Nimekkäät bloggaajat valjastettiin markkinoimaan Hämeenlinnaa asuinpaikkana – ”Tämä on ihan uusi kärki, johon en ole muualla törmännyt”

 

Väestökehitys on matalan syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia miinuksella lähes kaikissa Suomen maakunnissa.

Syntyvyydelle ei yksittäisessä kunnassa tai maakunnassakaan voida tehdä juuri mitään, joten kasvu on haettava maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja työperäisestä maahanmuutosta.

Kaupungistuminen ruokkii kasvua Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kahden ison kasvukeskuksen väliin jäävän Kanta-Hämeen ainoa käytännön mahdollisuus kasvuun on Ahosen mukaan siinä, että kunnat onnistuvat tarjoamaan Pirkanmaan ja etenkin pääkaupunkiseudun asukkaille houkuttelevamman ja edullisemman asumisvaihtoehdon.

Pelkillä omakotitonteilla kasvua ei Ahosen mukaan saada.

– Täällä olisi kuunneltava nyt tarkalla korvalla, millaista uutta urbaania asumista herkästi muuttava 25-35-vuotiaiden ikäluokka haluaa. Pelkkä katto pään päälle ja hyvät palvelut eivät riitä, niitä löytyy kaikista kaupungeista, Ahonen sanoo.

 

Lue myös: Kanta-Hämeen väkiluku vähenee yhä – kuluvan vuoden väestökato ohittaa viime vuoden

 

Maakunnan kaupunkien pitäisi hänen mukaansa ottaa nyt hyöty irti suuria kasvukeskuksia alhaisemmasta maan hinnasta ja siitä, että asumistehokkuutta ei tarvitse täällä kehittää äärimmilleen.

Isot pihat, viheralueet, yhteisölliset tilat ja paikoin jopa yksikerroksinen urbaani asuminenkin houkuttelevat.

– Tuossa pohjoispuolella, Valkeakoskella, tämä oli oivallettu hyvin miniasuntomessuilla, Ahonen kehuu.

– Siellä oli haistettu kasvava trendi ja päivitetty omakotiasuminen tälle vuosituhannelle. Ne messut tuovat vieläkin kasvua Valkeakoskelle. Täällä pitäisi tehdä sama rivitalo- ja kerrostaloasumiselle. HäSa

Lue myös: Syyllistäminen on saattanut laskea syntyvyyttä: suomalaiset eivät ole tyytyväisiä perhepolitiikkaan