Kanta-Häme

Pelastuslaitosten yhdistäminen nostaa kuluja

Arkistokuva.

Pelastustoimen kustannukset nousevat Kanta-Hämeessä, kun pelastuslaitoksia yhdistellään. Maakunnan pelastustoimi on hoidettu selvästi halvemmalla kuin Päijät-Hämeen, jonka kanssa Kanta-Hämeen pelastuslaitos aiotaan yhdistää.

Sisäministeriön suunnitelman mukaan vuoden 2016 alussa nykyiset 22 pelastusaluetta yhdistetään yhdeksitoista. Jaosta tulee sama kuin poliisilaitoksilla. Tarkoituksena on säästää 7,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kanta-Hämeessä pelastustoimi maksaa nyt vuodessa asukasta kohti 58,2 euroa ja Päijät-Hämeessä 75,7 euroa. Kanta-Hämeen pelastuslaitosta pienemmillä kuluilla toimii koko maassa vain Keski-Uusimaa, jossa vuosikulu on 56,2 euroa asukasta kohti. Kalleinta on Itä-Uudellamaalla, 91,9 euroa. Koko maan keskiarvo on 71,4 euroa.

Palvelut eivät parane

Kanta-Hämeen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen sanoo, että pienet kulut selittyvät muun muassa toimialueen sopivuudella ja yhteistyöllä naapuripelastuslaitosten kanssa, sekä henkilöstö- ja palkkarakenteella.

Tekeillä oleva pelastuslaitosten yhdistäminen johtaa Pulkkisen mukaan Kanta-Hämeessä kustannusten nousuun ilman että palvelut parantuvat.

– Kulut nousevat vähintään 200 000-300 000 euroa. Nettobudjettimme on nyt noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Kanta-Hämeessä kustannuksia on saatu alas esimerkiksi päällystöpäivystyksen yhteistyöllä Lounais-Hämeessä naapuripelastuslaitoksen kanssa. Siellä Forssan ja Loimaan päällystö liikkuu aluerajojen yli, vaikka työskentelevät eri pelastuslaitoksissa.

Säästöä tulee siitäkin, että Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on omalla alueellaan yhteisiä virkoja sairaanhoitopiirin kanssa.

– Tämä ei ole mikään uusi keksintö. Kunnissa on erilaisia tapoja tuottaa palveluja ja alueet ovat erilaisia. Meillä tieverkosto on hyvä ja paloasemat ovat jakautuneet tasaisesti, Pulkkinen sanoo.

Hänen mukaansa tästä syystä toimintatapoja ei voida kopioida suoraan pelastuslaitoksesta toiseen.

Isossa on pientä helpompi säästää

Palkkarakenne on erilainen eri pelastuslaitoksissa. Esimerkiksi lisiä on maksettu eri tavalla.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio kertoo alueellisten kuluerojen olevan perintöä ajalta ennen vuotta 2004, jolloin kunnalliset pelastuslaitokset yhdistettiin maakunnallisiksi. Silloin noin 420 laitoksesta tuli 22 ja nyt 22:sta on tulossa 11 laitosta.

– Ajattelemme ministeriössä, että isommalla alueella on helpompi löytää säästöjä kuin pienillä. Emme ole laskeneet muutoskustannuksia, vaan organisaatioista saatavia säästöjä, hän kertoo.

Edellisessä uudistuksessa palkat säilyivät

Vainion mukaan kunnallisia pelastuslaitoksia yhdistettäessä paikalliset palkat säilytettiin, samoin päällikkövirat, vaikka tehtävät muuttuivat.

– Pelastuslaitoksissa ajatellaan nyt, että palkat harmonisoidaan korkeimpien palkkojen mukaan. Ei se ihan näin mene, vaikka onkin painetta olla laskematta kenenkään palkkoja.

Hänen mukaansa eri laitoksissa ja paloasemilla ei välttämättä tehdä yhtä paljon ja samoja töitä. Tässä on perusteita eripalkkaisuuteenkin.

Lopulta kunnat päättävät, miten organisoivat pelastustoimensa ja mitä pelastuslaitosten väelle maksetaan. Ministeriö edellyttää, että tehtävät hoidetaan sovitun minimitason mukaisesti tai paremmin, toteutusvastuu- ja vapaus jää kunnille, jotka myös maksavat toiminnan kulut. (HäSa)