Kanta-Häme

Peli ei olekaan pelkkä ohjelmisto

Tekijänoikeusneuvoston tuore linjaus videopeleistä voi muuttaa koko pelialan tekijänoikeuskäytäntöjä.

Toukokuun lopussa tekijänoikeusneuvosto päätti, että Espoon kaupunginkirjasto saa lainata asiakkailleen konsolipelejä.

Samalla neuvosto linjasi, että pelit eivät ole pelkkiä tietokoneohjelmia vaan audiovisuaalisten tuotteiden kaltaisia yhteenliitettyjä teoksia, jotka koostuvat muun muassa ohjelmistokoodista, grafiikasta ja äänistä.

Tietokoneohjelmisto on siis vain osa pelin kokonaisuutta. Tietokoneohjelmia ei lain mukaan saa lainata, minkä vuoksi neuvoston piti selventää rajanvetoa.

Uusi linjaus voi vaikuttaa pelialan työntekijöiden tekijänoikeuksiin. Asian on nostanut esiin muun muassa media- ja tekijänoikeuskysymyksiin erikoistuneen Turre Legal -lakitoimiston lakimies Jussi Kari, joka kirjoitti päätöksen mahdollisista vaikutuksista blogissaan.

– Nähtävästi tässä tuli oho-tilanne. En tiedä, oliko neuvosto miettinyt tätä puolta, Kari arvioi.

Pelialalla on sovellettu samaa tekijänoikeuskäytäntöä kuin ohjelmistoyrityksissä. Ohjelmistoalalla on sovellettu työsuhdeolettamaa, jonka mukaan kaiken työsuhteessa tehdyn ohjelmoinnin tekijänoikeudet kuuluvat työnantajalle.

Lähtökohtana on normaalisti, että tekijänoikeudet kuuluvat teoksen tekijälle, ellei asiasta sovita erikseen. Karin mukaan tekijänoikeusneuvoston linjaus voi johtaa tulkintaan, joka muuttaisi nykykäytäntöä. Jos peli ei ole enää tietokoneohjelmisto vaan luovan työn yhteenliitetty teos, työntekijälle saattaa jäädä tekijänoikeus.

– Käyttöoikeus työnantajalle toki tulee, mutta se on rajatumpi. Esimerkiksi graafikon tekemää peligrafiikkaa saisi käyttää pelisarjan peleissä, mutta vaikkapa mainoksissa ei, hän havainnollistaa.

Alihankintaan muutos ei välttämättä vaikuta. Kari lisää, että linjaus voi jatkossa aiheuttaa ongelmia sen suhteen, mikä on peli.

Suomalaisen pelialan kattojärjestön Neogamesin johtajan Koopee Hiltusen mukaan järjestö tulee ottamaan muutokseen kantaa syksyn aikana.

– Tämä on vain yksi tulkinta, Hiltunen sanoo.

Pelialalla ei ole omaa yhtenäistä työehtosopimusta. Sekä Hiltunen että Kari suosittelevat varmistamaan työsopimuksella, kenelle immateriaalioikeudet kuuluvat. Osalla yhtiöistä näin on Hiltusen mukaan tehty.

– Palaamme tähän vielä. Peliala tähtää kansainvälisille markkinoille, ja kaikki tekijänoikeuksiin liittyvät epäselvyydet voivat hankaloittaa tilannetta myöhemmin.