Kanta-Häme

Pelisivustojen estäminen aiotaan selvittää

Suomi ryhtynee selvittämään, kuinka ulkomaiset rahapelisivustot voitaisiin blokata eli eristää pelaajien ulottumattomiin.

– Meneillään olevan arpajaislakiuudistuksen seuraavassa vaiheessa pitää nähdäkseni tutkia, onko blokeeraus mahdollista ja tarkoituksenmukaista, sanoo arpajaislakiuudistusta valmisteleva hallitusneuvos, entinen Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho sisäministeriöstä.

Valtio haluaisi hillitä suomalaisten pelaamien rahojen valumista ulkomaisten peliyhtiöiden haaviin. Pelaajille blokeeraus merkitsisi valinnanvapauden menetystä ja pakkoa tyytyä kotimaisen monopolin tarjoamiin peleihin.

Blokeeraus voitaisiin toteuttaa kahdella tavalla. Joko blokataan pelisaitit tai sitten rahaliikenne – tai molemmat. Käytännössä verkkoliikenteen patoaminen on hankalaa jo siksi, että estot ovat kierrettävissä.

– Vaikka nämä keinot varmasti haittaavat olennaisesti ulkomaisten rahapeliyhtiöiden bisnestä, vastaan voi tulla sekä teknisiä että juridisia ongelmia, Laiho sanoo.

Hän huomauttaa, että näin järeän menetelmän on toimittava moitteettomasti ja ilman porsaanreikiä.

– Se pitää toteuttaa hyvin huolellisesti ja jokaista näkökulmaa punniten, muuten voi syntyä enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Riskinä on sekin, että samalla blokeerataan myös jotain laillista.

Valtio on puinut blokeerausta aiemminkin, viimeksi syksyllä 2014.

– Silloin siihen ei löytynyt poliittista valmiutta, Laiho toteaa.

Arpajaislakiuudistuksen kakkosvaiheen sisällöstä ja marssijärjestyksestä ei Laihon mukaan ole vielä poliittista päätöstä.

– Nyt ollaan vasta ykkösvaiheessa, jossa luodaan vain Suomen rahapeliyhtiöiden yhdistymistä koskevat välttämättömät säädökset.

Blokeeraus vaatisi käytännössä tuekseen lakimuutoksia.

– Se on varmasti turvallisinta. Toisaalta jos ulkomailta Suomeen tuleva tarjonta on laitonta, sen torjumiseksi saa jo nyt käyttää kaikkia laillisia keinoja, myös blokeerausta, Laiho sanoo.

Ulkomaille pelaaminen on täysin laillista, mutta tarjonnan laillisuudesta on kiistelty jo vuosikaudet.

Blokeerausta pohditaan tai harjoitetaan tavallisesti toimilupa- eli lisenssimallin valinneissa maissa, jotka siis ovat avanneet rahapelimarkkinoitaan. Pyrkimys on blokata pelistä ne yhtiöt, jotka eivät ole ostaneet markkinoille pääsyä edellyttävää lisenssiä.

Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario suhtautuu blokeeraamiseen hyvin epäilevästi.

– Kiellot, joita ei kuitenkaan voida käytännössä toteuttaa, ovat vain typerää hurskastelua, kuten esimerkiksi alkoholimainonnan kohdalla on käynyt. Ei ihmisiä voi enää nykyisessä digitaalisessa maailmassa estää kielloilla eikä rajoituksilla.

Sario epäilee blokeeraamisen myös törmäävän EU:hun, koska se olisi ristiriidassa kilpailuperiaatteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kanssa.

– Kestäväksi perusteeksi ei kelpaa motiivi, että pelirahat jäisivät kotimaahan. Kyse ei olisi edes pelihaittojen rajoittamisesta, johon voisi liittää kansanterveydellisen näkökulman, hän sanoo.

– Kuluttajan kannalta on samantekevää, missä maassa tai minkämaalaisen yhtiön pelejä hän pelaa. Peliongelmiin taas pitäisi vaikuttaa keskitetysti EU-tasolla.

Suomen pelimarkkinasta arviolta 7,5–8 prosenttia pelataan ulkomaille, kertoo asiantuntija Antti Murto sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Eniten markkinaa on menetetty urheiluvedonlyönnissä.

Murron mukaan järjestelmäremonttiin johtavana kriittisenä pisteenä on kansainvälisesti pidetty 15 prosentin rajaa.

– Vaihtoehdot ovat joko protektionistinen sivustojen blokkaaminen tai markkinoiden avaaminen eli ikään kuin sen hyväksyminen, että peli on jo menetetty.

Vaikka netti- ja mobiilipelimarkkina kasvaa kaiken aikaa, Suomen monopoliyhtiöt ovat pitäneet pintansa.

– Rahapelaaminen on yhä yllättävän konservatiivista toimintaa. Raha tulee edelleen sieltä, missä tuulipuku kahisee, Murto kiteyttää.

Hän arvelee, että blokeeraus aiheuttaisi suurta vastustusta.

– Yleinen henki on, että se on kiinalaismeininkiä, joka ei sovi tällaiseen yhteiskuntaan eikä tähän aikaan.

Päivän lehti

20.1.2020