Kanta-Häme

Peliyhtiö luo pieniä koukkuja

Siniseen pyjamaan sonnustautunut pikku-ninja ponnistaa kapealta bambun varrelta ja sohii miekalla heittotähtiä ja pikkutikareita.

Käyttöliittymä on naurettavan yksinkertainen: naputa peukaloilla ruutua siihen suuntaan, johon haluat ninjan iskevän. Mobiilipeliyhtiön Dodreamsin uusin luomus Kunin: Ninja in Training julkaistiin Applen sovelluskaupassa keskiviikkona.

– Kyse on tasapainottelusta. Peli ei saa olla liian helppo, mutta sen on oltava riittävän vaikea, jotta sitä haluaa pelata uudestaan, yhtiön toimitusjohtaja, Hämeenlinnasta kotoisin oleva Erik Pöntiskoski kertoo.

Paljon vähällä väellä

Pöntiskoski aloitti kuuden hengen pelitalon johtamisen keväällä, ja syksyyn mennessä yhtiö on julkaissut neljä pientä peliä.

Käytännössä yhtiön koko suunta muuttui Pöntiskosken mukaan tulon myötä siksi, että valtavalla vauhdilla kasvava pelialakin muuttuu koko ajan. Tekniikan kehittyessä tuotantotahtikin nopeutuu.

Nyt pienet yhtiöt yrittävät selviytyä pelimarkkinoilla, jonne yksi ohjelmoija ja graafikko saavat luotua jotain muutamassa viikossa.

Kaukana ovat ajat, jolloin pelikoodia väännettiin kuukausi- ja vuosikaupalla.

– En usko, että pelialalla yhdestä firmasta tulisi uusi Nokia. Sen sijaan uskon, että pelit tulevat menemään kaikkialle. Suurissa kuluttajille suunnatuissa firmoissa on varmasti tulevaisuudessa joku, joka ymmärtää jotain peleistä, Pöntiskoski sanoo.

Ala kovassa kasvussa

Suomen pelialan liikevaihto on ollut kasvussa viime vuosina valtavasti. Pelialan keskusjärjestön Neogamesin arvion mukaan alan toimijoiden liikevaihto oli 900 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Vuotta aiemmin liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa.

Moni kotimainen pelialayhtiö kuitenkin kamppailee kannattavuuden kanssa. Startup-rahoitus loppuu joskus, joten nokkelien ja nätinnäköisten pelien on saatava myös tuottamaan rahaa.

– Moni alalla toimiva tekee tätä rakkaudesta ja intohimosta pelejä kohtaan. Sen sijaan monelta puuttuu kaupallistamisen taito, Pöntiskoski toteaa.

Tällä hetkellä mobiilipelialalla on kolme käytettyä ansaintamallia. Mainostuloilla pyörivät pelit saa ladata ilmaiseksi, ja ne pyrkivät myymään laajaa näkyvyyttä. Maksullisten pelien tulot tulevat puolestaan latausten yhteydessä.

Nykyisin tehokas ansaintamenetelmä ovat niin sanotut free to play -pelit (f2p), joissa pelin saa ladata ilmaiseksi. Jos pelissä haluaa edetä tai kehittyä, käyttäjä maksaa. Esimerkiksi suomalaisen Supercell-yhtiön Clash of Clans -peli toimii f2p-logiikalla, mutta viime aikoina EU on rajoittanut f2p-pelien markkinointia.

Helsingissä päämajaansa pitävän Dodreams kuitenkin luottaa ilmaiseen lataukseen ja mainosrahoitukseen mutta poikkeuksellisella idealla.

Pelaajat sosiaaliseen verkkoon

Dodreams kehittelee Tekesin rahoituksella sosiaalista sisällönjakoalustaa, jonka tarkoituksena on saada yhtiön pikkupelien pelaajat keskustelemaan ja pelaamaan keskenään.

Käytännössä yhtiö yrittää luoda monta pientä peliä ja lopulta yhdistää jokaisen pelin käyttäjät.

– Yhden pelin kehittämiseen menee meillä kolmesta neljään viikkoa, ja meillä on kaksi tiimiä. Pystymme parhaimmillaan kehittämään kaksi peliä kuukaudessa, Pöntiskoski kertoo.

Tällä hetkellä Dodreamsin tavoitteena on saada kehiteltyä parikymmentä peliä, joista jokainen saisi 100 000 käyttäjää. Mainospohjalla toimivat sovellukset kaipaavat näkyvyyttä, sillä Pöntiskosken mukaan pelinkehittelijä saa tuhatta pelissä näkyvää mainosta kohti yhden dollarin.

– Käyttäjämäärissä tavoitteemme vastaa alan alempaa keskitasoa, hän kertoo.

Tämänhetkisiä käyttäjämääriä Pöntiskoski ei kerro.

Peli menee muualle

Muutama vuosi sitten alkanut pelibuumi on päässyt jo pisteeseen, jossa tarjonnasta ei ainakaan ole pulaa.

Pöntiskoski kuitenkin uskoo, että pelejä tullaan jatkossa käyttämään entistä enemmän muuhun kuin pelkkään viihdyttämiseen. Kun pelin kehitys on muuttunut entistä jouhevammaksi, se voi tehdä tuloaan myös muille kuin peli-intoilijoille.

– Olemme esimerkiksi kehitelleet asiakkaallemme pelin, jolla opetetaan työturvallisuuskorttien tilannetta. Pelaaminen on ihmiselle luontaista toimintaa, hän sanoo.

Omalla, perinteiselläkin pelialalla riittää kuitenkin kehittämistä.

– Yhä suurempi osa pelaajista on 35–45-vuotiaita naisia. Mehän olemme nörttejä, jotka emme tiedä, mitä naiset haluavat. Peliala kaipaa töihin lisää naisia, Pöntiskoski toteaa ja nauraa. (HäSa)