Kanta-Häme

Pellot kuivuvat vauhdilla toukotöihin

Vapun jälkeinen lämmin sää on käynnistänyt toukotyöt. Kylvöjä on jo tehty lämpimillä etelärinteen pelloilla.

Viljelijöiden kylvöt pääsevät kunnolla vauhtiin vasta peltojen kuivuttua.

– Toukotyöt alkoivat, kun sateet väistyivät. Runsaiden sateiden jäljiltä kaikille pelloille ei ole kuitenkaan vielä asiaa, sanoo Proagro Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Samuel Jussila.

Poutasää kuivattaa nopeasti peltoja. Jussilan mielestä poutasäätä lupaaviin sääennusteisiin ei voi kuitenkaan luottaa.

– Jos sää pysyy tällaisena tämän viikon, pääsevät peltotyöt alkamaan. Kunnolla ne alkavat vasta ensi viikolla, Jussila uskoo.

Viljelijät ovat Hämeessä etsineet uusia tuottavia viljelykasveja perinteisten viljojen tilalle. Viime vuosien aikana on lisätty muun muassa öljy- ja valkuaisainekasvien viljelyä vaihtelevalla menestyksellä.

– Viljan hinta on taas laskussa ja viljelijät etsivät vaihtoehtoja, Jussila sanoo.

– Kuminan viljely on täällä kasvussa. Härkäpavun siemenet ovat loppuneet useista myyntipaikoista.

Suomessa saatiin viljasta huippusadot vuosina 2013–14. Viime vuonna viljasato pieneni yli kymmenen prosenttia. Ainoastaan ruissato kasvoi, lähes 45 prosenttia edellisestä vuodesta.

Herneen viljelyala kasvoi viime vuonna kaksinkertaiseksi. Härkäpapua viljeltiin yli puolet entistä suuremmalla alalla. Sadotkin kohosivat tuntuvasti.

MTK Hämeen vt. toiminnanjohtaja Päivi Rönni arvioi, että öljykasveja viljellään tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna.

– Valkuaisainekasvien, kuten härkäpavun, viljely voi onnistua hyvin tai epäonnistua. Jos on kokeilunhalua ja riskinottokykyä, kannattaa niitä kokeilla. Ne eivät kuitenkaan välttämättä sovi esimerkiksi tilan viljelykiertoon, Rönni sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Hämeen ely-keskuksen alueella viljeltiin ylivoimaisesti eniten ohraa viime vuonna. Ohran korjuuala oli 45 900 hehtaaria, jolta keskimääräinen hehtaarisato oli 3 960 kiloa. Vehnän korjuuala oli 27 100 hehtaaria ja keskimäärin satoa saatiin 4 160 kiloa hehtaarilta.

Vaikka rukiin viljely on kasvussa, sen korjuuala oli edelleen vain 4 600 hehtaaria. Hämeessä saatiin rukiista keskimäärin 4 500 kilon hehtaarisato.

Rypsiä ja rapsia viljeltiin 6 700 hehtaarilla. Kuminan korjuuala oli 1 300 hehtaaria.

Uusien valkuaisainekasvien osuus viljelyalasta on edelleen pieni. Härkäpapua viljeltiin 1 100 hehtaarilla. HäSa