Kanta-Häme

Pelto ei jää käsiin Kanta-Hämeessä

Peltomaan hintojen nousun taittumista on odoteltu jo vuosia, mutta on käynyt tasan päinvastoin. Hinnat ovat jatkaneet kipuamistaan pilviin etenkin viljelylle suotuisissa maakunnissa.

– Tilastot kertovat faktaa. Kisa maasta on kovaa, sillä sitä ei enää valmisteta lisää, lohkaisee Etelä-Hämeen Osuuspankin maa- ja metsätaloussektoriin erikoistunut pankinjohtaja Timo Metsola.

Viime vuonna peltohehtaarista Kanta-Hämeessä maksettiin Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan jo lähes 10 000 euron keskihintaa. Kauppa käy parhailla paikoilla jopa 15 000 euron hehtaarihintaan. Varsinais-Suomen viljavilla mailla keskihinta pyörii jo 13 000 euron paremmalla puolella.

– Yksikään kohde ei yleensä jää myymättä. Kauppa käy, jos joku vain myy ja ostajakin on tyytyväinen, Peltola toteaa.

Toki peltoa olisi mahdollista raivata lisää, mutta EU:n tukipolitiikka pitää huolen, että vitsi maan valmistuksen lopettamisesta pätee.

– Uutta peltomaata on erittäin hankalaa saada tukien piiriin. Jonkin verran kotieläintilat ovat silti raivanneetkin, kertoo Pro Agria Hämeen asiantuntija Matti Gustafsson.

Sekä Pro Agria Hämeen että Osuuspankin asiantuntijat arvelevat, että vuoden vaihteessa tullut muutos tukipolitiikassa saattaa entisestäänkin hyydyttää peltokauppaa ja nostaa hintoja. Nykyään myös yli 65-vuotiaat ovat tukikelpoisia viljelijöitä.

Lammilla sekä omia että vuokrapeltoja viljelevä maatalousyrittäjä Pertti Lindholm, 35, ei ymmärrä muutosta.

– Käsittämätön päätös. Kukaan ei ole osannut perustella, miksi näin tehtiin? Se on päinvastoin isoa EU-lupausta, että annetaan pellot aktiiviviljelijöiden käyttöön. Sukupolvenvaihdoksia oli järkevää vauhdittaa edelleen.

Lindholmin mukaan modernia maataloustoimintaa harjoittavilla tiloilla on kovat paineet laajentaa toimintaansa. Laajennuksiin annettu korkotukikin on lopetettu.

– Tilakokoa täytyy edelleen kasvattaa. Mikään laskelma ei viljelyssä toimi alle sadalla hehtaarilla peltoa, mies pohtii.

Lindholm kertoo onnistuneensa peltokaupoissa kohtuullisesti viime vuosina, mutta olisi kovasti ostamassa lisää. Paine purkautuu myös vuokrahintojen nousuun.

– Ku halukkaita ostajia riittää, niin markkinatalous toimii näin. Monelle maanomistajalle kannattaa mieluummin vuokrata, koska tuotto on niin hyvä.

Usein paras vaihtoehto on tutunkauppa.

– Onneksi vuokranantajat ovat luottaneet minuun, että maista pidetään hyvää huolta. Monet vuokrasuhteet ovat päättyneet kauppoihin. Avoimilta markkinoilta ostettaessa pellon hinta olisi niin kova, että toiminta ei kannattaisi, Lindholm laskee.

Pankinjohtaja ei usko, että Venäjän viennin tilanne tai ruoan halpeneminenkaan kovin nopeasti heijastuu peltomaan hintaan.

– Jos alakulo jatkuu pitkään, niin jotain vaikutusta voi olla, arvelee Osuuspankin Timo Metsola.

Viljelijällä on painavia terveisiä pankeille.

– Kiinteistöjen vakuusarvot ja reaaliarvot ovat karanneet liian kauas toisistaan. Tarvitaan todella paljon omaa pääomaa, jotta lainoitusta kaupoille on mahdollista saada, Pertti Lindholm sanoo.

Osuuspankki kertoo laskevansa vakuuden 60 prosentille käyvästä arvosta. HäSa

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic