Kanta-Häme

Peltosaaressa eletään yhä tulvien pelossa

Lähes 3 000 riihimäkeläistä asuu Vantaanjoen tulvariskialueella ja odottaa, että riskit saadaan pikaisesti kuriin.

Peltosaaressa asuvat kysyvät, onko vuoden 2004 kesän tuhotulvan jälkeen tilannetta pystytty korjaamaan. Tuolloin kerros- ja omakotitalojen kellareihin viemäriverkosta ja kadulta päässyt vesi aiheutti miljoonan euron suuruiset vahingot.

– Peltosaaressa veden virtausta hidastaa kolme ahdasta teiden alittavaa rumpua, joiden korvaaminen putkisilloilla on kiireinen, mutta myös kallis toimenpide. Sen rahoittamiseen tarvitaan ely-keskuksen lisäksi myös kaupunki, kertoo tarkastaja Reijo Seppänen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Vantaanjoen tulvariskien hallitsemiseen on laadittu suunnitelma, jota Hämeen ely-keskus esitteli asukkaille tiistaina Riihimäellä. Peräti 500 000 euron hintainen putkisiltojen rakentaminen on vain yksi keinoista, joilla tulvavesien nousua Riihimäellä pitäisi hillitä.

Siltojen rakentamisen pitäisi suunnitelman mukaan valmistua vuoteen 2021 mennessä. Kolmen seuraavan vuoden aikana tarvittaisiin 150 000 euroa. Määrärahalla päästäisiin perkaamaan ja pitämään kunnossa joen uomaa, rakentamaan Bad Segebergin puiston reunaan pengervalli sekä tehostamaan kosteikkojen, ojakatkojen ja tekolampien veden pidättämiskykyä.

Ensi kesänä ruopataan?

Vaikka kesän 2004 kaltaisen tulvan riski toteutuu kerran 50 vuodessa, asukkaat haluavat eroon epävarmuudesta.

– Eikö olisi järkevää, että joki kunnostetaan kerralla vihdoin kunnolla eikä vuodesta toiseen vain suunnitella ja pidetä asukkaille näitä tupailtoja, pohti joen rannalla omakotitalossa asuva peltosaarelainen.

Tarkastaja Reijo Seppänen lupaa, että jo ensi kesänä Vantaanjoen uoma käydään kokonaisuudessaan Riihimäellä läpi. Jos kunnostus onnistuu ilman, että joen vuosikymmeniä toimimatta ollut perkausyhtiö joudutaan kokoamaan, uoma perataan ja ruopataan.

Joen perinpohjainen kunnostus ja syvä ruoppaaminen vaatisi uuden ympäristöluvan ja se taas pitäisi perkausyhtiön hakea. Lukuisista omistajista koostuva yhtiön kokoaminen olisi pitkällinen prosessi.

Puhdistamon toiminta tehostui

Vantaanjokeen päätyvän puhdistamattoman jäteveden määrä vähenee jo tänä vuonna, kun jätevedenpuhdistamon peruskorjaus ja laajennus on valmis. Kovilla sateilla ja lumien sulamisen aikaan puhdistamo pystyy nyt käsittelemään kolmanneksen enemmän viemäriverkoston vesiä kuin ennen kunnostusta.

– Karoliinanojan ylijuoksuputkesta ei päästä eroon vieläkään. Jos puhdistamolle virtaavan veden määrä ylittää 3000 kuutiota tunnissa, osa on juoksutettava ojaan. Jollei juoksuteta, jätevesi nousee Hirsimäen taloihin, toteaa Riihimäen Veden toimitusjohtaja Jarmo Rämö.

Biologisen käsittelyn ohi Vantaanjokeen laskettavan jäteveden määrän uskotaan vähenevän merkittävästi. Lisäksi kaupungin sekaviemäriverkon muuttaminen erillisviemäreiksi sade- ja jätevedelle vähentää puhdistamon kuormitusta rankkasateilla. Muutostyön lasketaan kestävän vielä 15 vuotta.

Suunnitelma on kaupunkilaisten nähtävänä ja kommentoitavana maaliskuun ajan. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020