Kanta-Häme Hämeenlinna

Väärä ilmianto johtaa harvoin tuomioon Kanta-Hämeessä – Aiheettomien ilmoitusten määrää "mahdotonta sanoa", kertoo poliisi

Poliisi muistuttaa, että aiheeton ilmoitus ja väärä lausunto ovat eri asioita.
Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vuosaari

Ihmisiä tuomitaan Kanta-Hämeessä harvoin vääristä ilmiannoista tai perättömän lausuman antamisesta viranomaismenettelyssä.

Hämeen poliisin rikosylikomisario Riku Vihtilän mukaan tällaisissa tapauksissa ei aina ole yksiselitteistä, milloin rikoksen merkit täyttyvät.

Sellaiset tapaukset ovat harvassa, joissa asianomainen tai todistaja on antanut perättömän lausuman viranomaismenettelyssä.

– Tietoon tulee hyvin vähän tällaisella nimikkeellä tutkittavia asioita, Vihtilä toteaa.

Sama selviää Tilastokeskuksen ylläpitämistä rikos- ja pakkokeinolakitilastoista. Aikavälillä 2010–2018 vain yhdeksän ihmistä on tuomittu kyseisestä rikoksesta Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

Samalla aikavälillä Kanta-Hämeessä on tuomittu kuusi ihmistä väärästä ilmiannosta.

– Tapauksia on kaikenlaisten rikostutkintojen yhteydessä. Henkilö voi syyllistyä rikokseen, jos hän todistajana kuultuna antaa tietoisesti väärän lausunnon.

Tapaukset voivat tulla ilmi, jos esimerkiksi joku muu asianomainen toteaa epäillyn rikoksen materiaaliin perehtyessään, että henkilö ei puhu totta.

Perättömän lausuman antamisesta viranomaismenettelyssä enimmäisrangaistus on 2 vuotta vankeutta. Väärästä ilmiannosta enimmäisrangaistus on 3 vuotta vankeutta.

Riihimäen ilmoitetun raiskauksen tutkinta päättynyt

Hämeen poliisi kertoi tällä viikolla ilmoitetusta raiskauksesta Riihimäellä, mutta epäily osoittautui perättömäksi.

Poliisi muistutti tiedotteessaan, että perättömän ilmiannon antaja voi syyllistyä rikokseen.

Vihtilä on kertonut, että kyseisen tapauksen tutkinta on päättynyt.

Aiheettomat ilmoitukset yleisempiä

Aiheettomia tai poliisille kuulumattomia ilmoituksia tulee kuitenkin useammin.

– Niiden lukumäärää on mahdoton sanoa. On vaikea arvioida sitä, mikä on perätön tai aiheeton ilmoitus, sillä ihmiset ilmoittavat erilaisista tapahtumista poliisille. Ihmisen mielestä ilmoitus voi olla hyvinkin aiheellinen, Vihtilä kertoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että aiheettomalla ilmoituksella ja esimerkiksi väärän lausuman antamisella on eroa.

– Ihmiset voivat ilmoittavat hätäkeskukseen asiasta, mikä ei oikeastaan kuulu poliisille lainkaan. On täysin eri asia, jos ihminen tietoisesti esitutkinnan aikana totuudessa pysymisvelvollisena sanoo jotain perätöntä.

Myös lausunnon antajan asema rikosprosessissa määrittää, onko kyseessä rikos.

– Henkilöillä on eri asemia rikosprosessissa. Rikoksen kannalta on oleellista missä asemassa henkilö on. Epäillyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta. Asianomistajan täytyy pitäytyä totuudessa, ja todistajaa velvoittaa ehdoton totuudessa pysyminen, Vihtilä avaa.HäSa

Päivän lehti

8.8.2020