fbpx
Kanta-Häme

Perhekummi helpottaa aikuisen arjessa

Sanna-Mari Rutanen, 36, muutti takaisin Suomeen ulkomailta puolitoista vuotta sitten pienen poikansa kanssa.

– Vanhempani asuivat Hämeenlinnassa, ja aloitin täällä viime syksynä opiskelut. Pojan isä asuu toisella puolella maapalloa ja suomalainen ystäväpiirini on Riihimäellä.

– Vaikka vanhempani auttavat meitä todella paljon, arjessa alkoi tuntua siltä, että olen kauhean yksin. Ei ollut toista aikuista, kenen kanssa jakaa isoja tai ihan pieniä tyhmiäkin juttuja, Rutanen kuvailee.

Hän googletti, onko vertaistukea kaupungissa saatavilla.

– Löytyi esimerkiksi Yhden vanhemman perheiden yhdistys, mutta se toimii toisella puolella kaupunkia ja meillä ei ole autoa käytössä. Sitten löysin perhekummitoiminnan, Rutanen kertaa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piiri käynnisti perhekummien koulutuksen juuri viime syksynä. Tarkoituksena on tarjota ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen palvelua perheille.

– Kaupunki tukee perhekummien koulutusta ja koordinointia. Viime syksynä saimme koulutettua viisi kummia perheiden tueksi ja tuntuu siltä, että palvelun kysyntä olisi nousussa valtakunnallisestikin, kun tieto asiasta leviää, kertoo MLL:n perhekeskustoiminnan koordinaattori Miia Kerokoski.

Rutasella ja hänen perhekummikseen tulleella Sonja Mäkelällä, 25, klikkasi ikäerosta huolimatta saman tien.

– Sonja elää aivan erilaisessa elämäntilanteessa ja maailmassa kuin minä. Hänellä ei ole omia lapsia, mutta kasvatusalan ammattilaisena Sonja ymmärtää minun paineitani, Sanna-Mari kiittää.

Perhekummi on MLL:n mukaan ensisijaisesti lapsiperheiden väsyneiksi tai yksinäisiksi itsensä kokevia aikuisia varten. Perhekummi ei kuitenkaan ole lastenhoitaja, kodinhoitaja tai terapeutti, vaan arjen rinnalla kulkija.

– Kummi ja perhe tapaavat yleisimmin kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Käytännössä tapaamiset ovat keskustelua, kuuntelemista ja yhdessä tekemistä, MLL:n Kerokoski kuvailee.

Rutasen ja Mäkelän osalta se on tarkoittanut esimerkiksi yhteisiä retkiä Aulangolle, kirjastoon tai uimahalliin.

– Olemme tehneet asioita, joita en välttämättä yksin jaksaisi lähteä eloisan ja vilkkaan lapsen kanssa tekemään. Sitä voi olla monen hankala kuvitella, mutta on ihanaa, että esimerkiksi uimareissulla voin hiuksia pestessä sulkea silmät 30 sekunniksi pelkäämättä, mihin lapsi sillä aikaa valvomatta livistää, Rutanen huokaa.

Perhekummiksi haluavalla ei ole sen kummempia kriteereitä. Riittää, että on tavallinen, vastuullinen aikuinen, joka haluaa auttaa.

– Kummi saa palkkioksi hyvän mielen. Tietysti koulutus on ilmaista, MLL:n koordinaattori Kerokoski kertoo.

Tukea haluavat perheet hakevat kummia itselleen suoraan MLL:ltä eli mitään virallista lähettävää tahoa ei tarvita. Lähtökohtana on perheen oma tunne avun tarpeesta. HäSa

Mukaan toimintaanSeuraava perhekummikoulutus Hämeenlinnassa järjestetään kumppanuustalolla to 17.9. klo 17.30 alkaen. Lisätietoja http://hameenpiiri.mll.fi tai Miia Kerokoski, puh. 050 436 3230.

Menot