Kanta-Häme

Perhepalvelujen muutos vaatii aikaa

Hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on sovittaa kaikki lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.

Käytännössä kuntiin on tarkoitus perustaa muun muassa kaikille lapsiperheille suunnattuja perhekeskuksia sekä alueellisia osaamis- ja tukikeskuksia vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille.

Kaikkialla se ei käytännössä merkitse suurta muutosta nykyiseen. Etenkin monella pienellä paikkakunnalla ainakin alle kouluikäisten palvelut ovat jo nyt saman katon alla ja työntekijät toimivat tiimeissä.

Kenties pisimmällä ollaan Hämeenlinnassa, jossa kaikki lasten ja nuorten palvelut on järjestetty vuodesta 2009 saakka omana kokonaisuutenaan.

Kärkihankeen suunnittelussa on hyödynnetty Hämeenlinnan kokemuksia, kertoo asian valmistelussa mukana ollut Hämeenlinnan lasten ja nuorten palvelujen tilaajajohtaja Markku Rimpelä.

Ajatuksena oli käsitellä perhepalvelut kokonaisuutena, johon kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös muut lasten ja nuorten palvelut.

– Nyt sosiaali- ja terveysministeriön vetämänä hankkeessa piilee riski, että siitä tulee sote-vetoinen juttu. Ohjausryhmä on onneksi monipuolinen, Rimpelä sanoo.

Hämeenlinnassa lapsi siirtyy lasten ja nuorten peruspalvelujen asiakkaaksi heti, kun raskaus havaitaan tai kun hän muuttaa kuntaan.

– Palvelurepertuaaria rikastetaan tarvittaessa. Jos joku tarvitsee vaikkapa erityisopetusta, sitä annetaan. Viime aikoina olemme lisänneet esimerkiksi perhetyötä, Rimpelä sanoo.

Kaikki lasten palvelut käsitellään yhdessä lautakunnassa, joka päättää myös rahanjaosta.

– Lautakunnalla kesti hetken tottua siihen, että kyseessä ei ole pelkkä opetuslautakunta, vaan muutkin asiat ovat yhtä tärkeitä.

Rimpelän mukaan uudistuksen vieminen käytäntöön ottaa aina oman aikansa, eikä nopeasti tule valmista. Siksi onkin tärkeää asettaa selkeät strategiset tavoitteet ja mitata onnistumisia.

Hämeenlinnassa päämääräksi asetettiin lapsen ja nuoren hyvä päivä, johon kaikella toiminnalla pyritään.

– Kun parhaillaan suunnittelemme uutta Nummen koulua, siitä tulee monipalvelukeskus. Varhaiskasvatusta on liitetty monin paikoin koulujen yhteyteen ja esimerkiksi kaikilla yläkouluilla on nuorisotyöntekijä, Rimpelä kertoo.

Hallitus pyrkii siirtämään 40 miljoonan euron kärkihankkeen avulla painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tavoitteena on merkittävä säästö, valtakunnallisesti jopa 10 prosenttia 2014 kustannuksista 2020-25 mennessä.

Hämeenlinnassa lastensuojelun kustannukset laskivat syksyyn 2013 asti, kunnes kurssi kääntyi taas nousuun. Tämän vuoden tammikuussa lastensuojelun ostoihin kului rahaa lähes miljoona euroa.

– Nyt kun olemme uudelleen satsanneet perhetyöhön, kuukausisumma on pudonnut alle 700 000:een. Myös Raisio, Imatra ja Heinola ovat saaneet samoin menonsa laskuun, Rimpelä sanoo.

Kuntapalvelut iän mukaan järjestävä elämänkaarimalli ei kuitenkaan ole hokkuspokkus-temppu palvelujen pelastamiseksi.

– Mekin menemme minimiresursseilla. Kiristyvässä taloudessa meidänkin tulee kääntää leikkaukset voitoksi uudistavalla ajattelulla palvelujen järjestämisessä.

Rimpelän mukaan valtion kannattaisi tukea pilottikuntia aluksi suuremmalla summalla, joka vähenisi vuosittain.

– Aluksi tulee tuplakuluja. Kun lastensuojelumenoja on saatu alas, palvelut voidaan järjestää säästyvillä rahoilla. LM–HäSa