Kanta-Häme

Perhosen perimä selvisi, nyt uusille tutkimuspoluille

Kun merkkipaalu täpläverkkoperhosen tutkimuksissa on saavutettu, voidaan asettaa aivan uusia kysymyksiä.

Lammin biologisella asemalla vuosia tutkitun täpläverkkoperhosen perimän kuvaus julkaistiin hiljattain verkossa Nature Communications -sarjassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen tutkimusryhmä on selvittänyt jonkin eläimen tai kasvin perimän.

– Tämä on tärkeä välietappi, sanoo akatemiaprofessori Ilkka Hanski, joka johtaa metapopulaatiobiologian tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa.

Täpläverkkoperhosta on tutkittu Hanskin johdolla vuosien ajan Helsingissä, Lammilla ja lajin elinympäristössä Ahvenanmaalla. Lammin biologisella asemalla perhosia on kasvatettu ja tutkittu vuodesta 2007.

Tutkimus jatkuu kaikissa paikoissa merkkipaalun saavuttamisen jälkeenkin.

– Nyt on mahdollista ryhtyä selvittämään, miten perimä ja ympäristö yhdessä vaikuttavat perhoseen.

Ravinnon vähyys aiheuttaa stressiä

Nyt tutkitaan muun muassa sitä, miten geenit ja niiden muutokset vaikuttavat perhosyksilöiden ja koko perhospopulaation menestymiseen.

Hanskin mukaan jo nyt tiedetään, että esimerkiksi aineenvaihdunnan geeneillä ja niiden muuntelulla on suuri merkitys.

Perimää tutkitaan Helsingissä, ja Ahvenanmaalla perhosia tutkitaan niiden elinympäristössä. Lammilla tutkitaan ennen kaikkea geneettisen muuntelun vaikutusta perhosen eri ominaisuuksiin.

Lammilla tutkitaan tällä hetkellä muun muassa lajin elinkiertoa, parittelua ja lisääntymistä. Hanskin mukaan uusinta uutta on tutkimus ympäristöstressin merkityksestä täpläverkkoperhoselle.

– Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi ravinnon saatavuuden ongelmat, lämpötilanvaihtelut ja taudit. Tämä on Lammilla tehtävän tutkimuksen uusi suunta, Hanski kertoo.

Emästen järjestys nyt selvillä

Täpläverkkoperhosen perimän selvittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että perhosen dna-sekvenssi eli emästen järjestys on nyt saatu selville.

Yhteensä täpläverkkoperhosen perimässä on noin 400 miljoonaa emäsparia. Tutkimukseen kului useita vuosia.

Ennen Hanskin ryhmän saavutusta on ylipäätään selvitetty vain kahden päiväperhoslajin perimä.

Ilkka Hanski valitsi täpläverkkoperhosen tutkimuskohteeksi vuonna 1991.

– Sen populaatiorakenne Ahvenanmaan katajaketojen verkostossa vastasi matemaattisten mallien oletuksia, joita olin silloin tutkimassa.

Hanskin mukaan tutkimuksen keskeinen tavoite on alusta asti ollut selvittää elinympäristön pirstoutumisen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seuraamuksia.

– Oli tärkeää, että tutkittavan lajin populaatiorakenne olisi tällaisiin tutkimuksiin sopiva. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020