Kanta-Häme

Perhostutkimusta tehdään Lammilla myös jatkossa

Perhostutkimuksen tulevaisuus Lammilla on turvattu, vakuuttaa Lammin biologisen aseman johtaja Janne Sundell.

Tutkimusasemalla on tehty jo lähes kymmenen vuoden ajan uraauurtavaa perhostutkimusta maailmankuulun perhostutkijan Ilkka Hanskin johdolla. Akateemikko ja evoluutiobiologi menehtyi tiistaina pitkäaikaiseen sairauteen 63-vuotiaana.

Tämä ei vaikuta Sundellin mukaan perhostutkimuksiin, joita ovat jo useamman vuoden ajan pyörittäneet Hanskin entiset oppilaat.

– Perhostutkimusten jatko näyttää siltäkin kantilta hyvältä, että rahoitus on näillä näkymin turvattu vielä vuosiksi eteenpäin.

Ilkka Hanski oli yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista suomalaisista tutkijoista. Hänen johtamansa Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä tutki erityisesti pirstaloituneissa elinympäristöissä elävien lajien biologiaa.

Tutkimusryhmä on Suomen Akatemian huippuyksikkö, joka tekee yhä perhostutkimusta Lammilla.

Työtä on ohjannut Hanskin kehittämä kuuluisa metapopulaatioteoria, jonka mukaan lajeille on pirstoutuvassa elinympäristössä yhä vähemmän elintilaa erillisissä saarekkeissa. Teoria pohjaa Ahvenanmaalla tehtyihin täpläverkkoperhostutkimuksiin.

Hanski aloitti perhostutkimuksensa Lammin biologisen aseman kokeellisen ekologian tutkimushallissa vuonna 2007. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi tutkimaan esimerkiksi sitä, miten biodiversiteetti vaikuttaa allergioiden syntyyn.

Hanskin metapopulaatioteoriaa on käytetty myös luonnonsuojelun, kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä.

Hanskin perintöä jatketaan Lammilla, jossa tutkitaan tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten ympäristötekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen, vaikutusta perhospopulaatioiden elinvoimaisuuteen luonnossa.

Talvella perhosia tarkkaillaan tutkimushallissa, kun kesällä niitä päästään tutkimaan ulkona sijaitsevissa tutkimushäkeissä.

– Ulkohäkit muistuttavat perhosten luontaista elinympäristöä vähän enemmän kuin tutkimushalli. Ne vastaavat pitkälti Hanskin Ahvenanmaan-tutkimusten olosuhteita, Janne Sundell sanoo.

Lammin biologisen aseman projektikoordinaattori Suvi Ikonen kertoo, että perhosia tutkii asemalla neljästä kymmeneen henkilöä ajankohdasta riippuen. Ulkohäkkitutkimukset alkavat muutaman viikon päästä.

– Tämä kevät on ollut todella kiireinen, ja samaan aikaan pyörii monta tutkimusta. Perhostutkimuksille on rahoitus kunnossa ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin, ja Suomen Akatemian huippuyksiköllä on rahoitusta vielä puoleksitoista vuodeksi.

Ikosen mukaan Hanski teki viime vuosina yhteistyötä Lammin tutkimusaseman kanssa, mutta siirsi vastuuta jo pitkään akatemiatutkija Marjo Saastamoiselle. Hän on Hanskin entinen oppilas ja tutkimusryhmän jäsen.

Lammilla tutkittavat perhoset ovat yhä täpläverkkoperhosia, joiden tutkimukseen Hanskin kuuluisa metapopulaatioteoria pohjaa. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita