Kanta-Häme

Perinnelaiduntajien tukikohta on Topenolla

Hannu ja Mervi Riihenperä toteuttivat noin 12 vuotta sitten pitkäaikaisen unelmansa, ja ostivat maatilan Lopen Topenolta. Koska maatilalle kuuluvat eläimet, pariskunta hankki muutamia vuohia ja lampaita.

Sittemmin maalaiskärpänen puraisi entistä pahemmin, ja eläimiä on tullut yhä enemmän.

– Meille on päätynyt eläimiä hieman sattumankin kautta. Ensimmäiset kyytöt tulivat eläinlääkärin pyynnöstä tilalta, jonka iäkkäällä isännällä alkoi olla vaikeuksia eläinten ylläpidossa. Pupuja otettiin, kun kysyttiin, miksei meillä sellaisia ole, Hannu Riihenperä kertoo.

Nykyään Suvitien tilalta löytyy myös alpakoita, ja tilamyymälän kanssa saman rakennuksen jakaa kissahoitola asukkeineen.

Riihenperien lampaat ja kyytöt perinnelaiduntavat kesäisin noin kymmenessä eri paikassa Kanta-Hämeessä ja Forssan seudulla, kuten Janakkalan Laurinmäellä ja Metsänkylän kartanossa Pekolassa.

– Laiduntavia lehmiä ja kyyttöjä taitaa olla jo noin 80, ja ne laiduntavat yhteensä 40 hehtaarin aluetta, Hannu Riihenperä laskee.

Suvitien tila on kesäsunnuntaisin avoinna vieraille kello 14–17. Toma-alpakkaa sekä muita eläimiä saa silittääkin, jos eläimet siihen suostuvat.

– Esimerkiksi alpakat ovat hyvin tarkkoja siitä, kenen ne antavat itseään rapsuttaa, Mervi Riihenperä kertoo.

Tilalla on myymälä, jossa myydään lampaan- ja alpakanvillasta valmistettuja tuotteita. Muutaman kerran vuodessa myyntiin tulee tilan omaa suomenlampaan ja kyytön lihaa. Tila tiedottaa myyntipäivistä verkkosivuillaan ja Facebookissa.

Hannu Riihenperä sanoo, että lammas myös kesäkokin grilliin.

– Lampaanviulusta on toisinaan myynnissä grillattaviksi leikattuja, meheviä paistikiekkoja, hän kertoo.

Hannu Riihenperä huomauttaa tilan nettisivuilla, että alkuperäisrotujen säilymistä voi tukea parhaiten syömällä niiden lihasta valmistettuja tuotteita. Rotujen geeniperimän monipuolisuuden säilymiseksi riittävää määrää eläimiä ei kukaan pidä vain lemmikkeinä. Alkuperäisrotujen eläinmäärä lisääntyy vain, jos siitä on kasvattajille riittävää taloudellistakin hyötyä lihan- tai maidontuotannon kautta.

Tilanpito on Riihenperille sivutoimi ja aikaa vievä harrastus. He vitsailevat, ettei parisuhteelle tarvitse raivata erikseen aikaa, kun työtä tehdään päätoimessa jakeluyhtiössä ja tilalla yhdessä joka päivä.

– Välillä väsyttää, mutta sitten keksimme yleensä vielä jotain uutta tekemistä. Kun tätä tekee itselleen, niin on vapaus toteuttaa kaikki päättömimmätkin ideat, Mervi Riihenperä nauraa. 

Lue lisää Hämeen Sanomien kesälehden juttuja:

Pääset lukemaan kesälehden digitaalisessa muodossa klikkaamalla tästä – klikkaa itsesi sisään kesälehteen!