Kanta-Häme

Perinnemaisemia vaalitaan talkoovoimin

– Näin paljon ja näin kookkaita katajia ei varmaan ole missään muualla Suomessa, toteaa WWF:n talkooleirillä asiantuntijana toimiva biologi Risto Murto.

Murto johtaa pariakymmentä vapaaehtoista talkoolaista, jotka ovat saapuneet Hattulaan Tenholan kartanon maille viikonlopuksi hoitamaan alueen perinnemaisemaan kuuluvia katajaketoa ja hevoshakaa.

Katajakedon katajat eivät ole mitään pikkupensaita. Korkeudeltaan ne huitelevat neljässä, viidessä metrissä. Geneettinen vaihtelu antaa niille erilaisia muotoja. Osa on symmetrisen pylväsmäisiä, osassa oksat harottavat vapaammin.

Murron mukaan katajaketo on yksi uhanalaisimmista perinnemaisemista sen työläyden takia. Katajien säilyttämiseksi kedolta pitää niittää vuosittain muuta kasvistoa. Jos keto pääsee kasvamaan umpeen, kostuvat katajien tyvet. Tällöin katajat altistuvat sienitaudeille.

Perinnemaisemat ovat alun perin ihmisen muokkaamia. Esimerkiksi Tenholan katajaketo ja niittymaat ovat toimineet karjan laidunmaana 1960-luvulle saakka. Tänä kesänä katajaketoa lukuun ottamatta vanhoja laitumia hoitaa 16 ahvenanmaalaista suomenlammasta.

– Perinnerotu perinnemaisemassa, Murto toteaa.

WWF on tulevaisuudessa lanseeraamassa luonnonlaidunlihaa. Se tulee lampaista, jotka ovat kasvaneet juuri perinnemaisemissa laiduntaen.

Tehomaatalouden takia perinnemaisemat ovat vähentyneet radikaalisti. Niillä elää kuitenkin paljon lajistoa, joka ei menesty muussa ympäristössä. Maiseman hoito tähtää lajiston säilymiseen.

Tenholan katajakedon hoidosta vastasi 28 vuoden ajan Alkon luontoryhmä, mutta tälle kesälle työlle tarvittiin jatkaja. Apuun riensi WWF, joka järjestää kesäisin perinnemaisemien hoitoon keskittyviä talkooleirejä ympäri Suomen.

– Tänä kesänä leirejä on seitsemän, WWF:n puolesta leiriä johtava Teemu Niittymäki kertoo.

Leirit ovat suosittuja. Ne menevät käytännössä heti ilmoittautumisajan alettua täyteen. Mukaan voi kuitenkin vielä päästä varasijalta.

Niittymäen mukaan Tenholassa on monen ikäistä porukkaa eri puolilta Suomea.

– Ikähaarukka on parikymppisestä seitsemänkymppiseen.

Leireillä ei ole osallistumismaksua, mutta matkakulut leiriläiset maksavat itse. Ruokahuollosta vastaa leirin kokki.

Töitä tehdään kahdeksasta viiteen. Leiriläiset nukkuvat omissa teltoissaan.

– Viime yönä satoi, mutta kukaan ei kastunut. Meillä on kyllä joka kerta varatelttoja mukana, jos jonkun teltta pettää.

Bilnäsistä Tenholaan saapunut Inkeri Karhunen on leirillä ensimmäistä kertaa.

– Halusin halvalle ja hyödylliselle lomalle. Viihdyn luonnossa, ja Luontoliiton toiminnassa mukana oleva ystäväni vinkkasi näistä talkooleireistä.

Hän kertoo Tenholan valikoituneen kohteeksi sattumalta. Vaikka hän ilmoittautui leirille heti ilmoittautumisajan alkaessa, oli Tenhola ainoa, jossa oli paikkoja enää vapaana.

Leirielämä on tehnyt häneen vaikutuksen. Fyysinen työ väsyttää, mutta se ei häntä haittaa.

– Se on sellaista ihanaa uupumusta. Aion ehdottomasti tulla uudestaan! Häsa

Päivän lehti

1.6.2020