Kanta-Häme

Perinteinen harjaus on parasta hoitoa hampaille

Hampaista huolehtiminen lähtee säntillisestä kotihoidosta. Jokapäiväiset harjaukset, puhdistukset ja terveellinen ruokavalio pitävät huolen, että hampaat ovat kunnossa vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

– Ennen puhuttiin aina huonosta hammaslaadusta, mutta nykyisin katsotaan, että ympäristötekijät ovat paljon tärkeämmät. Eli mitä syö, miten hampaansa puhdistaa ja minkälaista sylki on, Forssan Hammaslääkärikeskuksen Pertti Sillankorva sanoo.

Kotihoitoa unohtamatta myös tarkastuksissa tulisi käydä säännöllisin väliajoin. Sillankorva suosittelee hammashoitajalla käyntiä kerran vuodessa, ongelmatapauksissa muutaman kuukauden välein.

– Kerran kolmessa vuodessa on ihan liian harvoin. Välillä voi käydä pelkästään hammaskiven poistossa, sillä ientulehdus on piilevä vaiva, hän sanoo.

Vaikka hampaat olisivat hyvässä kunnossa, voivat salakavalan ientulehduksen myötä kiinnityskudokset alkaa pettää ja hampaat heilua. Tätä näkee Sillankorvan mukaan paljon erityisesti 50–60-vuotiailla miehillä.

– Forssassakin olisi hirveästi töitä, jos ihmiset vain hoidattaisivat hampaansa. Kysyntää ei kuitenkaan ole siinä suhteessa.

Hampaat kuntoon ennen leikkausta

Suuhygienia vaikuttaa suurissa määrin muuhunkin terveyteen. Huonossa kunnossa olevat hampaat saattavat jopa estää pääsyn esimerkiksi sydän- tai lonkkaleikkaukseen. Tulehtuneen suun tulehduspesäkkeistä lähtee bakteereita verenkiertoon, jolloin ne voivat aiheuttaa tulehduksen muuallakin elimistössä.

Ruokavaliosta puhuttaessa talonpoikaisjärki on Sillankorvan mukaan paras ohje. Hampaiden pahin vihollinen sokeri on pahasta kaikissa muodoissaan.

– Piilosokeria on kuitenkin monessa paikassa aina ketsupista lähtien. Pahinta ovat nuorison suosimat limsat ja perunalastut.

Tärkkelyksestä tehdyt perunalastut muuttuvat suussa sokeriksi ja aiheuttavat suurempaa vahinkoa, kuin herkuttelija arvaisikaan. Sillankorva muistuttaa, että hampaat kyllä kestävät satunnaisia karkkipäiviä.

– Makeat päivittäiset välipalat ovat kuitenkin pahasta, ja janojuomana vesi on ylivoimaisesti parasta. Sitä ei ole vielä mikään pystynyt päihittämään. Kivennäisvedetkään eivät ole hampaille kovin ystävällisiä hiilihappojensa vuoksi.

Vanha sanonta porkkanoiden popsimisesta pitää edelleen paikkaansa. Kovat ruuat vahvistavat hampaita ja laittavat leukaperät töihin. Sillankorva toteaakin, että nykyihmisen ei enää juuri tarvitse hampaitaan käyttää, ainakaan niiden alkuperäisessä tarkoituksessa.

– Satoja vuosia sitten ihminen joutui tekemään töitä, jotta sai ruokansa hienonnettua. Leukojen kasvun kehitys on heikentynyt ja oikomisen tarvetta on huomattavasti enemmän kuin ennen vanhaan, hän sanoo.

Nuorten hampaissa ei enää kehumista

Tänä päivänä hampaat kuluvat ainoastaan yöllä narskutellessa. Erityisesti nuorten hampaat ovat Sillankorvan mukaan entistä huonommassa kunnossa.

– Nuorison puolella on tapahtunut romahdus. Vielä 90-luvulla Suomessa oltiin ylpeitä hyväkuntoisista hampaista, mutta nyt niissä ei ole enää mitään kehumista. Tarkastusvälit ovat liian pitkiä ja tekijöistä on pulaa, Sillankorva summaa.

Toinen huolenaihe hammaslääkärille on ikääntyvä väestö. Vanhainkodeissa asuvien vanhusten hampaista ei Sillankorvan mielestä huolehdita tarpeeksi huolellisesti.

– Ruotsissa esimerkiksi vanhainkodeissa on suuhygienisti, joka kiertää ja putsaa hampaita. Vanhenevat ihmiset ovat yhdenlainen pommi, se räjähtää vielä käsiin jossakin vaiheessa.

Ksylitolia ja hammaslankaa

Hampaiden hyvinvoinnista huolehtiminen ei kuitenkaan vaadi suuria tekoja. Joka ruokailun jälkeen napattava ksylitolipastilli tai -purkka on hyvä lisä aamuin ja illoin tehtävälle hampaiden harjaukselle ja hammaslangan käytölle.

– Kyslitolin syöminen joka aterian jälkeen on edelleen fiksu tapa. Sen ainoa huono puoli on laksatiiviset vaikutukset herkkävatsaisille, Sillankorva sanoo.

Hänen mukaansa purentafysiologit eivät enää tänä päivänä juuri suosittele purukumin jauhamista, vaan imeskeltäviä pastilleja. Suuvedet taas ovat vain lisuke muun suunhoidon yhteyteen.

– Jos hampaat on hoidettu ja suu silti haisee, niin ongelma voi olla ylemmissä hengitysteissä. Toinen syy saattaa olla kielen peitteet.

Kielen puhdistaminen ei ole vielä rantautunut Suomeen Yhdysvaltojen tavoin, mutta huonosta hengityksestä kärsiville kielen harjaaminen voi olla ratkaisu.

– Suuvesistä on tullut jonkinlainen muotijuttu, mutta mikään ei edelleenkään korvaa perinteistä hammasharjaa, Sillankorva toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

24.1.2020