Kanta-Häme

Perinteinen kauppahalli on utopiaa

– Jos kauppahalli tulisi jonnekin torin kulmille, siirtyisin sinne ehdottomasti. Mutta se suunnitelma kauppahallista uuden linja-aseman takana tuntuu keskustan hajauttamiselta, sanoo Luomu- ja herkkukauppa Inkiväärin kauppias Hanna-Leena Rajamäki.

Käsite kauppahalli on mukana sekä äskettäin julkaistussa Rantatorin että viime vuonna esitellyssä Kauppakeskus Linnan eli ns. Ykköskorttelin kehittämissuunnitelmassa. Kauppahallia on ehdotettu vuosikausia patenttiratkaisuksi Hämeenlinnan keskustan elävöittämiseen, ovat pähkäilijöinä olleet opiskelijat tai asukkaat.

Rantatorin suunnittelukilpailun voitti Lehto Groupin ja Arkkitehtipalvelu oy:n ehdotus. Länsi-Suomen hankejohtaja Taavetti Kärkkäinen ei suostu spekuloimaan kauppahallin toteutumisen todennäköisyydellä.

– Otimme vastaan asukasraadin ehdotuksen. Jos sanoo jotain, olemme siinä kiinni, joten en lähde tässä vaiheessa tarkemmin lupailemaan.

Lehto Group aikoo käynnistää keskustelut potentiaalisten paikallisten yrittäjien kanssa lähiaikoina.

– Meillä on operaattorin riski. Me etsimme toimijat, sanoo Kärkkäinen.

Linja-autoaseman korttelin rakentaminen vaatii kaavamuutoksen, jota aletaan laatia ensi syksynä. Yrittäjien osallistamisen lisäksi sitä ennen tehdään mm. markkina-analyysi ja selvitellään teknisiä reunaehtoja.

– Rakennuksen pitää olla sen tyyppinen, että se joustaa muihinkin toimintoihin, sanoo kaupungin arkkitehti Johanna Närhi.

Närhi visioi sekä Rantatorille että Ykköskortteliin uutta konseptia, jossa yhdistyvät kauppa, palvelut ja työpaikat.

– Onhan Linnan Kauppakeskus keskeisempi paikka tämmöiseen toimintaan, mutta vielä ei ole vastauksia. Tarvitaan lisää tutkimista, sanoo Närhi.

Linnan Kehitys oy:n sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen käyttää termiä shop in shop. Sillä hän tarkoittaa pientoimijoiden ja lähituottajien muodostamaa kauppakeskittymää toistensa lomaan ja sisään.

– Uudenlainen kauppahalli voisi olla kuin tori sisällä. Pieniä shoppeja, yhdestä paikasta ruokaa, toisesta juomaa, yhteiset pöydät, maalailee Räsänen.

Hän pitää sekä Rantatoria että Ykköskorttelia niin hyvinä sijainniltaan, että ne voivat kiinnostaa muitakin kuin paikallisia pientoimijoita.

Realprojekti Ovenia Groupin Ykköskorttelin kehittämissuunnitelmassa puhutaan ”uudenlaisesta päivittäistavarakaupan ja monipuolisen ravintolatarjonnan yhdistävästä kauppahallikonseptista, joka toimii vuoden ympäri”.

Ovenia Groupin varatoimitusjohtaja Markku Hietala ei usko, että perinteinen kauppahalli kannattaa Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa. Myös tuottajatori-konsepti on yleisesti ottaen osoittautunut kuluttajien kukkaroille liian kalliiksi.

– Mutta tällä hetkellä puhutaan taas paljon lähituotteista ja minulla on sellainen hytinä, että yhdistettynä ravintolatoimintaan siitä voi syntyä jotakin. Tampere taas on elinvoimainen esimerkki vanhasta kauppahallista, jonne on tuotu kahvila- ja ravintolapalveluja, sanoo Hietala.

Kaupungin tilaajapäällikkö Leena Roppola kertoo, että tällä hetkellä Ykköskorttelin kaavoituksessa ”seurataan tilannetta”.

– Vaatii jumppaamista, että siihen saadaan sijoittajia mukaan.

Katinalan Lihakaupan yrittäjällä Tuomas Mikkolalla on Hämeenlinnan keskustassa kivijalkaliike, jonka edustalta näkee sekä Rantatorin että Ykköskorttelin.

– Kauppahalli on hyvä juttu fiilistasolla, mutta käytännössä se voi olla eri asia. En sano kauppahallille ainakaan suin päin, että jes! HÄSA

Päivän lehti

25.1.2020