Kanta-Häme

Persoonallisen antiikkikauppiaan perintöä on vaalittu Riihimäellä nyt neljännesvuosisadan ajan

25 vuotta tänään torstaina täyttävä Riihimäen taidemuseo on taidetta rakastaneen antiikkikauppiaan perintö jälkipolville. Taidemuseo juhlii merkkipäiväänsä poikkeusoloissa suljetuin ovin.
Helene Schjerfbeckin Kuva: Riihimäen Taidemuseo
Helene Schjerfbeckin Kuva: Riihimäen Taidemuseo

Riihimäen taidemuseota tuskin olisi ilman kaupungissa lapsuutensa viettänyttä persoonallista antiikkikauppiasta. Helsingissä taide- ja antiikkikauppiaana toimineelle Pentti Wähäjärvelle taide oli sekä työ että harrastus.

Kouluvuotensa Wähäjärvi asui Riihimäellä, jonka liepeillä hänen sukunsa oli elänyt useita vuosisatoja. 1930-luvun alussa taidekauppiaana aloittanut Pentti Wähäjärvi tunsi useita viime vuosisadan alkupuolella vaikuttaneita nimekkäitä taiteilijoita ja taidekauppiaita, joilta hän hankki runsaasti teoksia kokoelmaansa.

Riihimäen taidemuseon muutama vuosi sitten keräämien muistojen perusteella Wähäjärvi muistetaan miehenä, joka osti sitä, mistä itse piti. Hän valitsi myös asiakkaansa huolellisesti: kaikille ei välttämättä avattu lainkaan liikkeen ovea. Sen sijaan vanhat hyväksi todetut asiakkaat ja keräilijät olivat tervetulleita tekemään kauppoja.

Wähäjärvi ei halunnut luopua kaikista hankkimistaan teoksista, vaan tähtäsi jo varhain kokoelmiensa museoimiseen.

Ei aluksi tohtinutkaan luopua kokoelmastaan

Ensimmäiset neuvottelut taidekokoelman lahjoituksesta hän kävi Suomen lasimuseon johtajan Olavi Penttilän kanssa jo vuonna 1968. Tuolloin neuvottelut keskeytyivät siihen, ettei Wähäjärvi tohtinutkaan lahjoittaa kokoelmaansa.

– Asia jäi hautumaan, kunnes Olavi Penttilän veli, lehtori Kalevi Penttilä aloitti keskustelut aiheesta Pentti Wähäjärven kanssa 1990-luvun alussa. Wähäjärvi esitti kiinnostuksensa teoslahjoitukseen, kunhan Riihimäen kaupunki osoittaisi asianmukaiset tilat, joissa kokoelmaa esitellään, Riihimäen taidemuseon intendentti Katja Vuorinen-Parm ja amanuenssi Tanja Pääskynen toteavat tiedotteessaan.

Pentti Wähäjärvi lahjoitti Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman Riihimäen kaupungille 11.6.1993 päivätyllä lahjakirjalla. Lahjoituksen ehtona oli, että teokset ovat julkisesti nähtävillä eikä kokoelmakokonaisuutta rikota.

Ensimmäinen lahjoituserä sisälsi 250 teosta muun muassa Tyko Salliselta, Jalmari Ruokokoskelta ja Marcus Collininilta.

Museo perustettiin postin tiloihin

Teokset saapuivat Riihimäelle vuonna 1993 julkisuudelta salassa ja tiukkojen turvatoimien vallitessa. Yleisölle kokoelmaa esiteltiin ensimmäisen kerran Riihimäki-päivänä 11.9.1993.

Aluksi taideteosten esittelytilat järjestettiin kaupunginkirjastosta ja Suomen lasimuseosta. Pian kaupungissa käynnistettiin suunnitelmat taidemuseon perustamisesta.

Sopiva tila löytyi entisen postin tiloista valtion virastotalosta Temppelikatu 8:sta.

Ahtisaaret mukana avajaisissa

Riihimäen taidemuseo avattiin sunnuntaina 26. maaliskuuta 1995.

Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari. Avajaispuheen piti valtiovarainministeri Iiro Viinanen.

Taidemuseon ensimmäiseksi intendentiksi ja toimintaa johtamaan nimitettiin FM Timo Simanainen.

Syksyllä 1996 Pentti Wähäjärvi sai Riihimäki-mitalin kaupungin tunnettuutta edistävästä työstään.

Hän kartutti lahjoituskokonaisuutta yhdessä vaimonsa Tatjana Wähäjärven kanssa aina vuoteen 1999 saakka. Lopulta lahjoituskokoelma kipusi pariin tuhanteen taideteokseen.

Pentti Wähäjärvi menehtyi 87-vuotiaana. Hän lepää Wähäjärvien sukuhaudassa Riihimäen hautausmaalla.HäSa

Lähde: riihimaentaidemuseo.fi

Merkittävä kokoelma

Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman ydin muodostuu Suomen taiteen 1900-luvun alun keskeisten taiteilijoiden tuotannosta.

Kokoelma sisältää useita kymmeniä teoksia Helene Schjerfbeckiltä, Tyko Salliselta, Jalmari Ruokokoskelta, Eero Nelimarkalta, Marcus Collinilta, Ingrid Ruinilta, Mikko Oinoselta, Lennart Segerstrålelta ja Wäinö Aaltoselta.

Kokonaisuutta täydentävät Hugo Backmanssonin, Ester Heleniuksen, Juho Rissasen, Ellen Thesleffin ja Verner Thomén noin 10–20 teoksen kokonaisuudet.

Kokoelmassa on myös mm. venäläisiä ikoneja 1800-luvulta, aasialaista antiikkiesineistöä, buddhalaisia veistoksia.

Riihimäen taidemuseon tukena toimii aktiivinen ystäväyhdistys: Riihimäen Taidemuseon Ystävät ry.

Museo on valtioneuvoston linjauksen mukaisesti suljettu yleisöltä ainakin 13. huhtikuuta saakka.

Päivän lehti

30.3.2020