Kanta-Häme Hämeenlinna

Pertti Torstila ei vielä Hämeenlinnan lyseossa ymmärtänyt, mikä merkitys kielitaidolla voi olla – Ruotsin kielestä tuli tärkeä työkalu pitkällä diplomaatin uralla

Kielilähettiläs inspiroi nuoria toisen kotimaisen kielen opiskeluun.
Pertti Torstila vieraili viime perjantaina Hämeenlinnan lyseon lukiossa puhumassa ruotsin kielen opiskelun tärkeydestä. Torstila kannustaa opiskelemaan kieliä. Pelkällä englannin kielellä ei kaikkialla maailmassa pärjää. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan lyseon lukio sai kunnia-arvoisen vieraan, kun pitkän diplomaattiuran Suomen ulkoministeriössä tehnyt Pertti Torstila saapui kasvattilukioonsa kielilähettilään roolissa.

Torstila kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1965. Ruotsin kielestä hän 42 kokelaan tavoin, kaikkiaan 68 vuosikurssilaisesta, kirjoitti laudaturin.

– Ruotsinopettajamme Toini Koistinen sai meidät hämäläispojat sellaiseen tuleen, Torstila kiittelee.

Lyseon penkillä Torstila ei vielä ymmärtänyt kielitaidon voimaa. Kielitaito on ollut hänelle elämän tärkeimpiä asioita ja sen ansiosta hänelle on avautunut pitkä ja mittava diplomaatin ura.

Hän muistuttaa, että Suomi on kaksikielinen maa ja, että ruotsalainen kollega on läheisin kollega suomalaiselle. Toisen ihmisen lähelle pääsee ainutkertaisella tavalla vain puhumalla hänen äidinkieltään.

– Kielitaitoa ei ole mikään digitekniikka muuttanut. Kun meillä Suomessa on jo lähdössä kaksi omaa kieltä, voi sen päälle rakentaa muita kieliä.

Torstila puhuu sujuvasti myös englantia, saksaa ja ranskaa. Unkarin kielen hän otti haltuun 1990-luvun alussa, kun hän toimi maassa suurlähettiläänä.

Hyvä kielenkäyttäjä osaa ilmaista itseään tarvittaessa synonyymein ja kiertoilmaisuin.

– Ei puheen tarvitse olla yhden suhde yhteen mielessä liikkuvaan suomenkieliseen lauseeseen. Kun 50 vuotta kulkee maailmalla, niin kiertoteissä kehittyy.

Kansalliskielet-yhdistyksen varapuheenjohtajan Jaan Siitosen mukaan kielilähettiläs inspiroi omalla tarinallaan kielen opiskeluun.

Omilla vierailuluennoillaan hän on huomannut tosielämän esimerkkien tehon.

– Muutamilla ihmisillä syttyy Heureka-lamppu pään päälle: ruotsin kieli voi olla avain minulle jatko-opiskelun ja töiden suhteen. Motivaatio kielen opiskeluun ei tule enää ulkoapäin, vaan sisältä.

Siitonen on hyvä esimerkki muuttuvista asenteista. Hänen lukion todistuksessaan koreili ruotsin keskiarvona 5,5 ja ylioppilastodistuksessa approbatur.

– Minulla oli vahvat ennakkoluulot, etten tule koskaan kieltä käyttämään. Olin kriittinen kieliopin suhteen. Sitten halusin näyttää, että voin oppia ruotsin kielen omin päin.

Hän hankki tehokkaan kielikylvyn armeijavuotenaan ruotsinkielisessä varuskunnassa Dragsvikissa ja opiskeli myöhemmin valtiotieteitä Svenska Social- och kommunalhögskolanissa.

Siitosen mukaan tehokkaimman vaikutuksen aiheuttaa paikkakunnalta kotoisin oleva tai jollakin tavalla siihen sidoksissa oleva lähetti.

Torstila on huolissaan siitä, että nykyisin englanti tulee nuorille vastaan kaikkialla. Sitä on sosiaalinen media ja netti täynnä.

– Englannistunut maailma johdattaa nuoria harhaan. Olen elänyt niin monessa maassa, että tiedän, etteivät esimerkiksi Pariisissa ovet aukea, ellei osaa ranskaa. Päästäkseen syvemmälle yhteiskuntaan, on kieli hallittava hyvin. Pelkkä keskiverto englanti ei riitä. HÄSA

Kielilähettiläät-projekti

Verkosto, jonka tavoitteena on tehdä vuosina 2019–2021 yhteensä 300 vierailua kouluissa, yrityksissä ja eri organisaatioissa.

Projektia koordinoi Kansalliskielet ry, jonka tehtävänä on vahvistaa Suomen kumpaakin kansalliskieltä.

Projekti lanseerataan tämän vuoden huhtikuussa. Ennen sitä tehdään pilottivierailuja.

Kielilähettilään tehtävänä on herättää nuorten kiinnostus kaksikielisyyttä kohtaan.

Manner-Suomessa kielilähettiläät puhuvat ruotsin kielen ja Ahvenanmaalla suomen kielen tärkeydestä.

Kielilähetti on kotoisin kyseiseltä alueelta tai vaikuttaa alueella jollakin tavalla.

Kielilähettiläs jakaa oman kielitarinansa: miten toisen kotimaisen kielen hallinta voi auttaa työuralla ja elämässä.

Projekti rahoitetaan Svenska Kulturfondenin Hallå-rahoituksella.