fbpx
Kanta-Häme

Perunasato kutistui 25 prosenttia

Maineensa ruokapöydän kuninkaana menettänyt peruna elää suurta muutosten aikaa.

Alan asiantuntijat toivottavat Keskon uuden tulokkaan, Pirkka Kevytperunan, tervetulleeksi markkinoille, mutta eivät näe tulokkaassa mitään uutta.

– Suomessa on ollut aina oma luontainen kevytperuna eli varhaisperuna. Ihan samalla tavalla varhaisperunan kasvu lopetetaan kesken kuin kevytperunankin. Perunan tärkkelyspitoisuushan lisääntyy juuri kasvukauden loppuvaiheessa, MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen sanoo.

Niin Antti Lavonen kuin Perunantutkimuslaitoksen tutkija Anna Sipiläkin pitävät kevytperunaa hyvänä brändäyksenä, joka toivon mukaan tuo perunalle uusia ystäviä.

Tähän asti etenkin naiset ovat karttaneet perunaa lihottavana hiilaripommina. Kevytperunassa on 30 prosenttia vähemmän hiilihydraatteja ja saman verran vähemmän energiaa kuin tavallisissa perunoissa.

– Ei peruna lihota, sillä ihan tavallisessakin perunassa on energiaa vain 76 kaloria 100 grammassa. Kuka nyt pelkkiä perunoita söisi, Lavonen huomauttaa.

SUOMEN PERUNASATO on jäänyt peräti 25 prosenttia tavallista pienemmäksi, mutta ilman perunaa me emme jää, vaikka se varastoista pääsisikin loppumaan.

Pahinta perunalle olivat lokakuun alussa olleet yöpakkaset.

– Jos peruna loppuu, tuodaan sitä jo tutuksi tulleeseen tapaan Suomeen ulkomailta. Ihan samanlainen tilanne oli jo vuonna 2012 ja sitä edellisen kerran vuonna 1987, kun jouduimme turvautumaan tuontiperunaan, Lavonen korostaa.

Perunalla on ollut aina tärkeä rooli suomalaisten ravitsemuksessa. Enää sillä ei ole kuitenkaan yhtä suurta merkitystä kuin vaikkapa vielä 1950-luvulla, kun jokainen suomalainen popsi noin 188 kiloa perunaa vuodessa.

Nyt suomalainen syö perunaa vuosittain noin 60 kiloa. Perunan kulutus on vähentynyt Suomessa koko ajan, kun pastan ja riisin kulutus on lisääntynyt.

– Ihmiset kuvittelevat sitkeästi, että peruna lihottaa, vaikka se onkin ihan terveellistä perusruokaa. Sitä pidetään lisäksi vaikeana ja työläänä elintarvikkeena laittaa. Perunaan on kuitenkin pikkuhiljaa alettu suhtautua myönteisemmin, Anna Sipilä sanoo.

SUOMESSA MYYTÄVIEN perunoiden lajikkeet tulevat ulkomailta. Antti Lavonen sanoo, ettei Suomessa ole ollut koskaan yhtä paljon peruna­lajikkeita kuin nyt. On ilmeistä, että sadan lajikkeen raja rikotaan ensi vuonna.

Lavosen mukaan Timo ja Siikli pitävät sitkeästi pintansa etenkin varhaisperunamarkkinoilla.

– Siikli tuli Suomeen jo 1930-luvulla Saksasta ja sen suosio on jopa kasvanut viime vuosina. Näin vanhoja lajikkeita ei Suomessa enää tulevaisuudessa ole, vaan lajikkeiden kierto nopeutuu, Lavonen povaa.

Lavonen ei usko, että suomalaiset lopettavat koskaan perunan syömistä. Vaikka juureksen viljeleminen onkin vähentynyt parissakymmenessä vuodessa 30 000 hehtaarista 22 000 hehtaariin, ei se kokonaan lopu.

Vuodenvaihteessa Suomeen perustetaan peruna-alalle uusi, mahdollisimman laaja-alainen yhdistys. Sen työnimenä on peruna-alan yhteistyöryhmä ja sen tarkoituksena on lisätä perunan käyttöä ja menekkiä Suomessa.

Uuden yhdistyksen puuhamies sanoo tekevänsä kaikkensa perunan puolesta.

– Pidän erityisen tärkeänä sitä, että saisimme panostetuksi näin myös perunatutkimukseen. Olisihan se hienoa, jos saisimme siirretyksi kumiperunat historiaan, Antti Lavonen huomauttaa.

Menot