Kanta-Häme

Perussuomalaisten pyytämän selvityksen tulos: Juha Isosuo ei ollut esteellinen

Isosuo kokee tulleensa maalitetuksi selvityspyynnöllä. Kaupungin tarkastuslautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä helmikuun kokouksessaan.
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ei ollut esteellinen osallistumaan linja-autoaseman korttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun liittyvään päätöksentekoon.

Näin tulkitaan selvityksessä, jonka kaupungin tarkastuslautakunta teetti tilintarkastusyhteisönään toimivalla BDO Oy:llä.

Selvityspyynnön teki joulukuussa tarkastuslautakunnalle perussuomalaisten valtuustoryhmä.

Ryhmän mukaan Isosuo olisi ollut jäävi toimiessaan tontinluovutuskilpailun tuomaristossa ja alueen kaavaprosessissa. Perusteena oli, että Isosuon veli on kilpailun voittaneen rakennusyhtiö Lehto Groupin hankintajohtaja.

Tarkastuslautakunta sai selvityksen tiedoksi torstaina myöhään iltaan jatkuneessa kokouksessa. Selvityksen tarkoituksena oli ottaa selkoa, onko kilpailuun liittyvä päätöksenteko tapahtunut laillisesti ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

Lautakunta päätti jatkaa keskustelua asiasta seuraavassa kokouksessaan, joka on 20. helmikuuta.

– Listalla oli isoja asioita ja muistio herätti paljon keskustelua, perustelee tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Laakso (sd.). Lautakunnan jäsenet saivat nähdäkseen BDO:n muistion myös sen liikesalaisuuksia sisältävine osineen torstaina.

Laakson mukaan helmikuun kokouksessa lautakunta päättää, lausuuko se jääviysselvityksestä jotakin ja jos lausuu niin kenelle.

Isosuo: Tämä on maalittamista

Joulukuussa Isosuo kertoi pohtineensa mahdollista jääviyttään, mutta päätyneensä siihen, ettei ollut esteellinen. Hän piti selvityspyyntöä ”poliittisena vetona” ja prosessia ”täysin turhana”.

– BDO:n selvitys on hyvä ja perinpohjainen. Mutta asia olisi selvinnyt jo lähtötilanteessa kysymällä tai tarkastamalla asiat yhtiön kotisivuilta, Isosuo kommentoi Hämeen Sanomille perjantaina.

–  Selvityspyynnön tekemiseen liittyvä toimintamalli on juuri sellaista maalittamista, jota on käsitelty tänään valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa Aulangolla. Uskon, että tämä maalittaminen jatkuu jollakin tavoin, joten joudun väistämättä harkitsemaan toimenpiteitä asiassa.

Isosuo ei halua täsmentää mitä toimenpiteitä hän tarkoittaa.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen Lulu Ranne (ps.) sanoi joulukuussa: ”Kokoomuslaisen on helppo sanoa, että tämä on vain politiikkaa. Olisi ollut moraalitonta jos olisimme olleet hiljaa.”

Lulu Ranne kommentoi selvitystä sähköpostitse myöhään perjantaina.

– BDOn selvitys oli odotettu. Selvityksen teki kaupungin pitkäaikainen tilintarkastusyhteisö, joka ei ehkä ole paras taho tekemään tällaista selvitystä. Ruokkivaa kättä ei purra, Ranne kirjoittaa.

Ranteen mukaan prosessi oli tarpeen eikä siinä ollut kyse mistään maalittamisesta. Hänen mukaansa asia oli syytä selvittää ja tuoda julki.

– Tässä tapauksessa oli kyseessä vaativa tuomaritehtävä, jonka osalta keskeistä jääviyttä eli kilpailuanonymiteetin vaarantamista ei selvityksessä itse asiassa edes kommentoitu.

Veljellä ei ollut määräävää asemaa

Selvityksen mukaan Isosuon veljen asema Lehdon hankintajohtajana ei lähtökohtaisesti ole sellainen, että se olisi vastuullisuudeltaan ja tehtävänkuvaltaan verrattavissa hallintolaissa mainittuun asemaan.

Yhteisöjääviyden muodostumisen edellytyksenä on, että henkilöllä tai tämän läheisellä on määräävä tai edustava asema yhteisössä.

Perussuomalaisten selvityspyynnössä epäiltiin Isosuon olleen myös yhteisöjäävi veljen aseman vuoksi.

Isosuo korosti itsekin joulukuussa selvityspyyntöön vastatessaan, ettei hänen veljensä ole Lehto Groupissa määräävässä asemassa eikä hänen tehtävänsä suoraan liity rakentamiseen tai kiinteistökehitykseen.

Ei erityistä hyötyä veljelle

Selvittäjä katsoi, ettei kysymys ollut myöskään hallintolain tarkoittamasta intressijääviydestä.

Virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen.

Virkamies on asiaan liittyvän intressin vuoksi esteellinen esimerkiksi, jos hän käsittelee sellaisen yhtiön asiaa, jonka osakkeista lähipiiriin kuuluva henkilö omistaa huomattavan osan. Isosuon veli ei ollut Lehto Group Oyj:n kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa tilikausilla 2016–2018.

– Saamiemme tietojen perusteella veljelle ei ole muutoinkaan ollut odotettavissa sellaista erityistä haittaa tai hyötyä, jota hallintolain kohdassa tarkoitetaan, muistio toteaa.

Puolueettomuus ei vaarantunut

Perussuomalaiset kirjoittivat selvityspyynnössään muun muassa olevan ”ilmeistä, että Juha Isosuo on ollut yhteisöjäävi tai joka tapauksessa yleislausekejäävi” osallistumaan millään tavalla kaupungin ja Lehto Groupin välisten sopimusten valmisteluun tai käsittelyyn.

Muistion mukaan Isosuo ei ollut esteellinen tuollakaan perusteella.

Yleislausekejääviys tarkoittaa, että virkamies voi olla esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa vaarantuu ”muusta erityisestä syystä”. Tällainen jääviys edellyttää, että syy esteellisyyteen on ulkopuolisen havaittavissa, vaikka muut esteellisyysperusteet eivät suoraan tulisikaan sovellettaviksi.

Muistiossa tukeudutaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, joiden mukaan pelkkä epäluottamus virkamieheen ei perusta esteellisyyttä ja esteellisyyden arvioinnin tulee perustua esteelliseksi väitetyn tosiasialliseen toimintaan.

Muistiossa myönnetään, että Isosuolla on ollut Rantatorin hankkeessa keskeinen rooli. Hänen veljensä tehtävät eivät kuitenkaan liittyneet tonttikilpailuun.

Esittelijänä toimimisessa ei esteellisyyttä

Muistio katsoo, ettei Isosuo ollut esteellinen silläkään perusteella, että tämä on osallistunut kilpailuun liittyvään päätöksentekoon useammassa kuin yhdessä eri vaiheessa ja roolissa.

Hän toimi esittelijänä kaupunginhallituksen päättäessä linja-autoaseman korttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun käynnistämisestä ja kilpailun tuomariston nimeämisestä.

Isosuo myös esitteli Rantatorin asemakaava-asian kaupunginhallitukselle, kun tämä päätti puolestaan esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle.

Kunnallishallinnossa ei sovelleta niin sanottua toisen asteen jääviyttä. Eli sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa.

Selvityksessä tukeuduttiin muun  muassa kaupungin pöytäkirjoihin ja tonttikilpailun aineistoon. Selvityksen tekijä, lakimies Heikki Mustonen kertoo myös haastatelleensa Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelujohtajaa Niklas Lähteenmäkeä ja Juha Isosuota.

Muistion ensimmäinen osa kokonaan ja siihen liittyvät johtopäätökset kolmannessa osassa on salattu julkisuuslain yksityistä liikesalaisuutta koskevan kohdan nojalla.HäSa

Uutisen alkupuolelle lisätty tieto tarkastuslautakunnan jatkokäsittelystä ja puheenjohtajan sitaatti 24.1. kello 14.48.

Uutista päivitetty 24.1. kello 17.19 Juha Isosuon kommenteilla.

Uutista päivitetty 25.1. kello 8.40 Lulu Ranteen kommenteilla.

Lue myös:

Tekeillä selvitys: oliko apulaiskaupunginjohtaja Isosuo esteellinen Lehto Groupin voittamassa kilvassa? (13.12.2019)

Mahdollisen jääviyden selvittely kuumentaa tunteita: Juha Isosuo harkitsee oikeustoimia (16.12.2019)

Esteellisyyssäännöksillä on tarkoitus

Esteellisyyttä koskevien säännösten tarkoitus on muun muassa varmistaa, ettei päätöksenteko kunnan hallinnossa tapahdu epäasiallisilla perusteilla sen suhteen vuoksi, joka päätöksentekoon osallistuvalla on asiaan tai asianosaiseen.

Esteellinen virkamies ei saa toimia esittelijänä tai valmistelijana asiassa, eikä millään tavalla osallistua asian käsittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun.

Päivän lehti

18.2.2020