Kanta-Häme

Petopunkki suojelee tunnelivadelmaa

Tulevana kesänä Tommi Oraluoma näkee kelpo otoksen hämäläistä maalaismaisemaa.

Hamkissa puutarhataloutta opiskelevalla Oraluomalla on nimittäin vastuullaan koealueita yhteensä neljällä eri marjatilalla.

Vadelman makuun päässyttä vihannespunkkia on vaikea tuhota pelkästään kemiallisin keinoin. Oraluoma uskookin, että kasvinsuojeluaineiden lisäksi viljelijät hyötyisivät laajamittaisesta petopunkkien levityksestä.

– Vadelma on niin pehmeä marja, että torjunta-aineita voi käyttää vain kukinnan aikana ja sitä ennen. Vihannespunkki voi kehittää kasvinsuojeluaineita vastaan immuniteetin, mutta petopunkki käyttää tuholaisia ravinnokseen olosuhteista huolimatta, Oraluoma selittää.

Punkkeja ei voi välttää täysin

Oraluoman tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kahden eri petopunkkilajin tehoa vihannespunkin torjunnassa sekä kehittää tuholaisten tarkkailumenetelmiä marjatiloilla.

Yksi Oraluoman neljästä koetilasta on Kankaisten marjatila, jonne ensimmäiset tunnelivadelmat on istutettu tänä keväänä. Yhtäkään petolevitystä ei ole vielä tehty, sillä versojen lehdet ovat edelleen nupulla eikä tunnelissa ole talvehtivaa vihannespunkkikantaa.

Punkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä, siis juuri kasvutunnelin kaltaisessa ympäristössä.

– Jonkin verran vadelman täytyy sietää vihannespunkkia. Tärkeintä viljelijän kannalta on, että taloudelliset vahingot pysyvät mahdollisimman pieninä, Oraluoma sanoo.

Petopunkki on lihansyöjä

Ihmisvoimin valmistetut kasvinsuojeluaineet poistavat usein tuhoeläinten lisäksi myös kasvustolle hyödylliset lajit. Petopunkki valikoi ravintonsa tarkkaan, eikä se myöskään ole kiinnostunut marjoista.

Huhtikuun alusta alkaen Oraluoma on tutkinut koetilojen merkittyjä koealueita luupin avulla.

Kevään ja kesän edetessä versoihin ripotellaan kantoaine, joka on peräisin forssalaiselta, torjuntaeliöitä valmistavalta Biotukselta. Petolevityksen lisäksi versoista otetaan lehtinäytteitä, jotka pestään ja tutkitaan laboratoriossa.

– Toiveena tietysti on, että tutkimuksen loppuvaiheessa näytteistä löytyy enemmän petoja kuin tuholaisia, Oraluoma sanoo.

Hankkeeseen osallistuu Kankaisten tilan lisäksi Tyrvännön Marja ja Vihannes Hattulasta, Keskisen tila Kuhmoisista sekä Vilppulan tila Asikkalasta.

Tutkimukselle myönnetty 5000 euron apuraha

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on myöntänyt Oraluoman tutkimusta varten 5 000 euron suuruisen apurahan.

Säätiön asiamies Jyrki Miettunen kertoo apurahojen olleen jaossa kahdessa eri sarjassa, joihin kumpaankin hakemuksia saapui kymmenkunta.

– Oraluoman tutkimus on konkreettinen ja suoraan sovellettavissa. Uskomme siitä olevan käytännön hyötyä viljelijöille.

Myös Oraluoma itse on tutkimuksen tulosten suhteen luottavainen.

– Olen tehnyt vastaavaa tutkimusta omenapuiden kanssa. Kasvutunnelin olosuhteet ovat tasaiset, joten uskon biologisen torjunnan soveltuvan tähän vielä avomaata paremmin. (HäSa)