Kanta-Häme

Peurojen pyyntilupamäärät kasvoivat yli kolmanneksen – Suurin kasvu Lopen alueella

Hirvieläinten pyyntilupamäärät kasvoivat edelleen edellisvuodesta Etelä-Hämeessä.
Valkohäntäpeurakanta on Etelä-Hämeessä nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Kuva: Tapio Tuomela
Valkohäntäpeurakanta on Etelä-Hämeessä nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Kuva: Tapio Tuomela

Metsästyskaudella 2019–2020 on Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen toimialueelle myönnetty 1 756 hirven ja 10 102 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Valkohäntäpeurojen lupamäärä kasvoi 36 prosenttia ja hirven 4 prosenttia.

– Valkohäntäpeurakanta on kasvanut alueella erittäin voimakkaasti, ja riistakeskus kehotti metsästäjiä hakemaan pyyntilupia enemmän. Tavoitteena on pysäyttää kannan kasvu ja lopulta pienentää kantaa, joka on useita vuosia kasvanut, riistapäällikkö Jyri Rauhala kertoo.

Kaikki haetut pyyntiluvat myönnettiin.

 

Hämeenlinnan alueella hirvien kaatolupia myönnettiin eniten Hattulan-Kalvolan riistanhoitoyhdistykselle, 169 kappaletta. Nousua edellisvuoteen on noin seitsemän prosenttia.

Lopen ja Rengon riistanhoitoyhdistyksille myönnettyjen hirvien pyyntilupien määrä lisääntyi noin viidenneksen viime vuodesta. Janakkalassa hirven pyyntilupia taas myönnettiin 23 kappaletta vähemmän kuin viime vuonna. Hämeenlinnan lukema pysyi ennallaan.

Valkohäntäpeurojen pyyntiluvat nousivat kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueella. Suurinta kasvu oli Lopella (noin 45 prosenttia enemmän lupia kuin viime vuonna) ja Hämeenlinnassa sekä Janakkalassa, joissa molemmissa kasvua viime vuoden lupien määrään tuli noin 38 prosenttia.

 

Erityisesti valkohäntäpeuroja on Etelä-Hämeen läntisellä alueella Rauhalan mukaan haitaksi asti.

– Peurakolareiden kehitys kulkee käsi kädessä kannan kehityksen kanssa. Lisäksi peurat ovat aiheuttaneet maatalousvahinkoja.

Valkohäntäpeuroja on erittäin paljon Urjalan alueella. Myös Tammelan ja Forssan sekä Lopen alueella peuroja on merkittävä määrä.

Koko Etelä-Hämeessä valkohäntäpeuroja arvioitiin viime talvena olleen noin 20 000. Kanta on tällä hetkellä ennätyksellisen suuri.

 

Alueen hirvikanta puolestaan kääntyi viime kauden jälkeen laskuun, mutta ylittää vielä asetetun tavoitteen hirvitalousalueella EH1 (Helsinki-Tampere -moottoritien länsipuolinen alue).

– Alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvikannan talvitiheyden tavoitteeksi 2,5–3 yksilöä tuhatta maahehtaaria kohti. Tällä hetkellä alueella on 4,1 yksilöä maahehtaaria kohti, Rauhala sanoo.

Peuran osalta numeraalista tavoitetta ei ole. Se johtuu siitä, että hirvikanta tunnetaan paremmin ja sen seurantahistoria on pidempi. Myös kooltaan hyvin erisuuruisten osakantojen vuoksi numerotavoitetta on pidetty hankalana

– Peurakanta on paljon hankalampi arvioida. Jos pitäjässä on kaksi peuraa, jäljet on helppo laskea, mutta kun peuroja on sadoittain pienilläkin alueilla, on eläinmäärän arviointi hyvin hankalaa.

Pyyntilupien määrä 2019–2020

Hirvi

Hattula-Kalvolan riistanhoitoyhdistys, 169 kpl (2018: 158)

Hämeenlinnan rhy, 29 kpl (2018: 29)

Lopen rhy, 222 kpl (2018: 185)

Rengon rhy, 58 kpl (2018: 48)

Janakkalan rhy, 129 kpl (2018: 152)

Valkohäntäpeura

Hattula-Kalvolan rhy, 1 125 kpl (2018: 960)

Hämeenlinnan rhy, 110 kpl (2018: 80)

Lopen rhy, 1 600 kpl (2018: 1 100)

Rengon rhy, 300 kpl (2018: 250)

Janakkalan rhy, 595 kpl (2018: 430)

Lähde: Suomen riistakeskus, Etelä-Häme