Kanta-Häme

Pian kunnat kamppailevat osaajista

Poliittinen vääntö on jäänyt taakse ainakin toistaiseksi. Työhön kuuluu kuitenkin edelleen samantyyppisiä elementtejä kuin kaupunginjohtajan työhön.

– Yhteyksien ylläpitoa poliitikkoihin ja ministeriöihin ja muihin päätöksentekijöihin, Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén kertoo.

Hän siirtyi alkuvuodesta Hämeenlinnan johdosta töihin Kevaan. Paikka ei ollut vieras, sillä Hellstén on istunut vuosia sen hallituksessa.

Nyt hän kantaa päävastuuta Kevan työkyky- ja työssäjaksamisstrategiasta. Erittäin ajankohtainen teema, jonka kanssa jokainen kunta kamppailee parhaillaan.

Hämeenlinna esimerkkinä

Hellsténillä on näyttöä Hämeenlinnasta siitä, että työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia on mahdollisuus vähentää, kun asioihin puututaan ajoissa.

Kevan juuri julkistaman tutkimuksen mukaan kunnat säästäisivät lähes 340 miljoonaa euroa vuodessa, jos toimisivat Hämeenlinnan tavoin.

Hämeenlinnassa esimies voi myöntää lyhytaikaisen sairausloman. Tällöin työterveydellä on mahdollisuus paneutua pitkäaikaisiin poissaoloihin, jotka ennakoivat työkyvyttömyyttä ja joista kertyvät suurimmat kustannukset.

– Hämeenlinnassa oli mahdollisuus tehdä tämä, koska kuntaliitokset ja myös yhtiöittäminen antoivat henkilöstöhallinnolle mahdollisuuden keskittyä näiden prosessien johtamiseen.

Kevan asiakkaiksi tulee yhä enemmän kuntien omistamia yhtiöitä.

– Joudumme miettimään myös palvelujamme kunnallisille yhtiöille ja miten voimme olla tukemassa niitä työelämän kysymyksissä.

Ikääntyviä tarvitaan

Keva tekee tutkimusta, jolla pyritään nostamaan työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyviä kysymyksiä yleiseen keskusteluun.

– Kun katsoo nykyistä eliniänodotetta, on selvä, että työurien pidentäminen pysyy ajankohtaisessa keskustelussa. Lähivuosina kunnista jää hurja määrä ihmisiä eläkkeelle.

Hellstén arvelee, että yhteiskunnallisen suhtautumisen ikääntymiseen on muututtava.

– Tällä hetkellä lisäksi taloudellinen tilanne haastaa kuntia ja tuo lisää vaikeuskerrointa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuessa kunnilla on erityinen tarve osaavasta henkilöstöstä.

Hän epäilee, että osa kuntien palveluista saattaa siirtyä yksityisille palveluntarjoajille.

On myös aloja, joille hän veikkaa suuria rekrytointiongelmia heikon palkkatason vuoksi.

– Esimerkiksi sosiaalityö on erittäin vaativaa ja siihen vaaditaan hyvä koulutus. Palkkataso on kuitenkin surkea alan vaativuuteen nähden.

Kuntien ongelmat kasvavat

Hellstén toivoo, ettei kunta- ja palvelurakenneuudistus enää viivästyisi.

– Se on joka tapauksessa edessä. Jos se viivästyy, ongelmat ovat yhä suurempia.

Jo nyt on nähtävissä, että Hämeenlinnankin hartiat alkavat olla joissain asioissa liian kapeat. Esimerkiksi seudullinen talous- ja tietohallintoyhtiö Kuntapro löysi ensin kumppaniksi Porin. Nyt se havittelee jo valtakunnallista roolia.

– Toivoisi, että uusia ratkaisuja lähdetään etsimään vapaaehtoisesti. Ei siihen tarvita ohjeita ylhäältä ja uutta lainsäädäntöä. Etenemällä vapaaehtoisesti, pääsee paremmin vaikuttamaan lopputulokseen. (HäSa)