Kanta-Häme

Pienen leipomon valtti on erikoistuminen

Tuulosrievä selviytyy leipomoalan hintakilpailussa erikoistumalla. Päivässä voidaan paistaa noin 1000 leipää, mikä ei ole nykyleipomoiden asteikolla paljon. Tuuloslaisen leipomon leivät paistetaan puu-uunissa ja sen lämmitys täytyy aloittaa kolmelta iltapäivällä. Uuni on valmiina kuudelta aamulta.

– Me tehdään niin sanottua vanhan ajan leipää. Tämä ei ole massatuotantoa, sillä puulämmitteisissä uuneissa paistotulos vaihtelee paljonkin, Ilmo Tasala kertoo.

Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Faktia aloittaa tänä keväänä leipomoalan osaamista, koulutustarjontaa ja yhteistyötä kehittävän hankkeen.

Suomalainen leipäkori -hankkeen projektipäällikkö Minna Mäkisen mukaan tarkoitus on luoda leipomoalan tukiorganisaatio, jonka kautta alan toimijat voivat saada työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja ideoita tuotekehitykseen.

Projekti sai alkusysäyksensä Faktian jo päättyneessä Elintarvikealan koulutusklusterissa, jossa Mäkinen oli projektipäällikkönä. Taustakeskusteluissa leipomoyrittäjien kanssa nousi esille huoli alan kehityssuunnasta. Kauppojen kampanjat ja hintojen alentaminen sekä puolivalmiiden pakasteiden tuonti ulkomailta luovat hintapainetta alalle.

Mäkisen mukaan tilanne on sama koko Suomessa.

– Leipomoalalla ollaan ehkä hieman näköalattomassa vaiheessa. Tiedostetaan, että jotain täytyy tehdä, mutta ei olla ryhdytty toimeen. Nyt me lähdemme porukalla talkoisiin ratkaisemaan näitä ongelmia, Mäkinen sanoo.

Suomessa on 700 leipomoa ja leipomoala työllistää yhteensä noin 10 000 henkilöä. Suomen Leipuriliiton puheenjohtaja Jari Elosen mukaan leivän kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna puoli prosenttia, mutta pidemmällä aikavälillä laskeva trendi on selkeästi nähtävissä.

– Suomessa on nyt 200 leipomoa vähemmän kuin 20 vuotta sitten, Elonen sanoo.

Suomi on elintarvikeviljan osalta omavarainen maa, mutta silti 20-30 prosenttia leipomotuotteista on tuontitavaraa.

– Tässä kamppaillaan isojen asioiden, maailmantalouden liikkeiden, ostovoiman heikkenemisen ja taantuman, kanssa, Elonen sanoo.

Myös kotimaiset trendit vaikuttavat leipomoihin. Paistopisteet ovat lisääntyneet ruokakaupoissa ja niissä käytetään usein ulkomaisia raakapakasteita. Toisaalta esimerkiksi lähiruokatrendi ja huoli hiilijalanjäljestä suosivat paikallisia leipomoita.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaisia leipomotuotteita arvostetaan nyt enemmän kuin menneinä vuosina. Kehitys näyttää kääntyvän positiiviseksi, Elonen sanoo.

Mäkisen mukaan Suomalainen leipäkori- projekti pyritään toteuttamaan mahdollisimman työelämälähtöisesti.

– Tavoitteet ja toimenpiteet ovat selviä, mutta iso osa projektista hahmottuu, kun yhteistyö yritysten kanssa pääsee alkamaan, Mäkinen sanoo.

Osaamisen kehittämisessä pilotointi on tärkeä työskentelytapa.

– Kun jokin tarve nousee esille, perustamme pilottihankkeen, joka sitten mahdollisesti laajennetaan muiden käyttöön, Mäkinen kertoo.

Mäkinen nostaa esille myös Mestaritason osaamisen ylläpitämisen. Mäkisen mukaan leipurimestarien ja kondiittorimestarien tutkintojen suosio on ollut jo pitkään laskussa. Leipurimestari ja kondiittorimestari ovat työelämässä oleville leipomoalan työntekijöille tarkoitettuja erikoisammattitutkintoja.

– Leipurimestareista suurin osa alkaa olla jo eläkeiässä, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan kaikki leipomoalan työntekijät ja kaikenkokoiset leipomot kaikkialta Suomesta voivat hakea mukaan hankkeeseen. HÄSA