Kanta-Häme

Pienet jyräsivät suuret

– Ihanko totta, sehän on erinomaista! ilahtuu rehtori Joonas Riihimäki kuullessaan Hausjärven lukion sijoituksesta Kanta-Hämeen parhaana.

Sijoitus perustuu STT:n lukiovertailuun, jossa yo-kokeen tulosten lisäksi on otettu huomioon opiskelijoiden lähtötaso, siis peruskoulun päättötodistusten keskiarvo.

Vertailussa mitataan, kuinka paljon opiskelijoiden arvosanat paranevat lukion aikana.

– On hyvä, että vertailussa otetaan huomioon oppilaiden lähtötaso. Pienissä ryhmissä omaa tasoa on varmasti helpompi nostaa, ja koulun sijoituksia tärkeämpää onkin juuri oppilaan henkilökohtainen kehitys, Riihimäki sanoo.

Jumbosta kakkoseksi

Vuosien mittaan Hausjärven lukiota on säästösyistä suunniteltu yhdistettäväksi Riihimäen lukioon yhdessä Lopen lukion kanssa. Lopen lukio nosti viime vuodesta reilusti omaa sijoitustaan ja kiihdytti Kanta-Hämeen viimeisestä kakkoseksi.

Lopen lukion rehtori Vilho Ylönen iloitsee petrauksesta ja kertoo, ettei Lopen abien viimekeväinen tulos tullut opettajakunnalle yllätyksenä.

Kyseisessä ryhmässä oli Ylösen mukaan jonkin verran oppimisvaikeuksia, ja noin puolet heistä otettiin opiskelijaksi alle seitsemän keskiarvolla.

Hausjärven lukion rehtorin tavoin myös Ylönen on sitä mieltä, että vertaillessa on hyvä ottaa huomioon yo-tulosten lisäksi myös oppilaan oma taso.

– Huipputuloksia viime vuonna ei tullut, mutta kaikki pääsivät läpi. Se oli meille jo työvoitto sinänsä.

Tämän kevään abit opiskelivat Ylösen sanoin motivoituneina ja hyvässä yhteishengessä.

– Mielellään tästä ottaisi ansiota koululle, mutta kyllä viime kädessä se porukka itse tällaiset tulokset saavuttaa.

Onko yhdistymisessä voimaa?

Lopen kasvatus- ja koulutusjohtaja Tero Kuusisto pitää Hausjärven ja Lopen sijoituksia erinomaisina, mutta korostaa rahoituksen ja monipuolisen kurssitarjottimen takaamisen tärkeyttä myös tulevaisuudessa.

– Valtion osuudet kaventuvat entisestään. Yksi tapa säilyttää laatu voisi olla pienten lukioiden välinen yhteistyö.

Kanta-Hämeen jumbosijaa pitää viime syksynä Tervakosken ja Turengin lukioiden liitosta syntynyt Janakkalan lukio.

Hämeen Sanomat ei tavoittanut koulun rehtoria kommentoimaan tulosta. Ainakaan kunnan opetustoimen kehittämispäällikkö Jaana Koski ei usko sijoituksen selittyvän ainoastaan lukioiden yhdistymisellä.

– Ryhmissä on vuosittain tasoeroja, niin myös meillä. En osaa sanoa, mistä tämänvuotinen sijoittuminen johtuu, mutta ainakin yleisesti ottaen pienet lukiot pitävät huolta siitä, että keskeyttäneitä on vähän.

Paras arvosana ei aina ole tavoite

Lopen tavoin myös Forssan abit paransivat tämän vuoden tulosta viime vuoteen verrattuna.

– Syytä siihen, miksi näin oli, emme tiedä. Yksi saattaa olla se, että koulu oli remontissa ja oppilaat olivat evakossa. Ehkä se aiheutti yhteisöllisyyden katoamista, pohtii Forssan yhteislyseon rehtori Simo Veistola.

Veistolan mukaan Forssan abit ovat sijoittuneet valtakunnalliseen keskiarvoon. Tärkeintä on silti oppilailta ja huoltajilta saatu palaute.

– Olemme seutukunnan ainoa lukio, ja meille pääsee opiskelemaan matalallakin keskiarvolla. Emme edes tavoittele Kanta-Hämeen parhaita arvosanoja.

Veistola muistuttaa, että Forssaan lukio on sijoittunut vuodesta toiseen hyvänä lukiona pitämänsä Hämeenlinnan lyseon edelle.

– Osassa lukioita tulokset vain ovat heikompia kuin toisissa. Syitä tähän voi vain arvailla.

Ensi syksynä filosofian ja englannin kirjoittava, lyseon lukion opiskelija Patrick Hanska muistelee lyseon sijoittuneen vuodesta toiseen Kanta-Hämeen häntäpäähän.

– Ehkä meillä on työmoraali lepsumpi kuin vaikkapa Kaurialassa. Hyvien arvosanojen jahtiin voisi kannustaa oppilaita nykyistä enemmänkin. (HäSa)