Kanta-Häme

Pieni ehkä, mutta ytyä täynnä

Suomenpienhevonen Myrskyn Helmi heittää takakaviot kohti taivasta. Sitten se laukkaa niin, että hauholainen tanner tutisee.

Tamma tietää, että sillä on yleisöä. Sen perässä Camilla Sipposen ratsastuskentällä painattavat pienhevoset Vauhdin Tuikku ja Kolikko, tosin aavistuksen leppoisammassa tahdissa, sillä molemmat ovat näkyvästi tiineinä.

– Vaikka pienhevoset eivät ole poneja, omillani on ponimaista pilkettä silmässä, Sipponen nauraa.

Vuoden maatiaiseläimeksi 2014 valittu suomenpienhevonen hurmasi Sipposen vajaat kymmenen vuotta sitten. Paluuta puoliveriratsuihin tai ”tavallisiin” suomenhevosiin ei sen jälkeen ollut.

– Valtakunnallisessa varsanäyttelyssä Seinäjoella esiteltiin vuonna 2006 varsa, joka minun oli vain pakko saada. Sen jälkeen keskityin pelkästään pienhevosiin.

Hauholainen pienhevosten kasvattaja on Suomenpienhevosyhdistys ry:n tiedottaja ja johtokunnan jäsen.

Yhtä vankka kuin iso serkku

Suomenpienhevonen on nimensä mukaisesti pieni suomenhevonen. Mikä tahansa pienikokoinen suomenhevonen ei kuitenkaan automaattisesti pääsisi pienhevosten kantakirjaan.

– Pienhevosen pitää olla sopusuhtainen ja kaunis katsella. Tärkeää on etenkin luonne, joka tekee siitä hyvän vaihtoehdon ponille, Sipponen listaa.

Suomenpienhevosella on omia sukulinjoja, jotka periyttävät toivottua kokoa ja näköä. Muita sukulinjoja käytetään myös, jottei kannasta tule sisäsiittoista.

Pienhevonen on yhtä vankka kuin isommat sukulaisensa. Kuten islanninhevoset, suomenpienhevoset soveltuvat myös aikuisten ratsuiksi ja ajokeiksi.

– Parhaat pienhevoset pärjäävät isompien joukossa koulu- ja estekisoissa. Tällä hetkellä pienhevonen on hyvin suosittu valjakkoajossa. Se on syrjäyttänyt siinä ponit, ja MM-edustuksessa oli vain pienhevosia, Sipponen kertoo.

Hän toivoo, että vuoden maatiaiseläimeksi nimittäminen herättäisi yleisesti kiinnostusta suomenpienhevosiin.

Alan lama näkyy varsamäärissä

Hevosalan lama heijastuu Sipposen mukaan myös suomenpienhevosiin.

– Varsakauppa on lähes seisahtunut. Koska varsoja on vaikea myydä, myös astutusmäärät ovat pienentyneet. Edellisvuonna astutuksia oli 80, nyt vain 40. Eiköhän tästä kuitenkin nousta.

Pienhevosvarsojen hinnat liikkuvat ”markkinoiden mukaan” samoissa euromäärissä kuin muidenkin suomenhevosten. Koulutetusta pienhevosesta voi joutua kuitenkin maksamaan paljon, sillä harva haluaa luopua omastaan.

Pienhevospiireissä tapahtuu kaiken aikaa. Camilla Sipponen on itsekin yleismiesjantusena mukana esimerkiksi mestaruuskilpailuissa, joita järjestetään vuosittain Niinisalossa, Urjalassa ja Loimaalla.

– Hattulassa pidetään tänä vuonna pienhevosten koulu- ja esteleiri. Näissä tapahtumissa pienhevosten omistajat ympäri maata pääsevät tapaamaan toisiaan.

Suomenpienhevonen on harvinainen suomenhevostyyppi. Nykyään. Alun perin koko rotu on ollut pienikokoinen – jopa nykyisiä pienhevosia pienempi.

– Alkujaan suomenhevonen oli alle 130-senttinen. Rotua jalostettiin suurikokoisemmaksi, koska haluttiin voimakkaita työhevosia. Ravikansakin halusi isompia hevosia. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020