Kanta-Häme

Pieni mitali, suuri symboli

Suomessa myönnetään vuosittain yli 5000 kunniamerkkiä.

Kunniamerkkien valmistuksen takana on Kultakeskus, jonka suojissa ansiokasta työtä ja palvelusta kuvastavat symbolit syntyvät käsityönä.

Suomen sotaveteraaneille myönnettävän Valkoisen ruusun ensimmäisen luokan mitalin valmistustyöt ovat tämän vuoden osalta loppusuoralla. Valtaosa on suljettu rasioihin, jotka avataan seuraavan kerran 27. huhtikuuta kansallisena veteraanipäivänä Oulussa.

Viime vuonna Hämeenlinnassa Elenia-areenassa juhlituilla veteraanipäivillä kyseisen kunniamerkin sai 1803 rintamasotilastunnuksen saanutta miestä ja rintamapalvelustunnuksen ansainnutta naista, jotka palvelivat Suomen sodissa vuosina 1939–1945.

Veteraanipäivänä Valkoisen ruusun ensimmäisen luokan mitali jaetaan niille, jotka eivät ole saaneet Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä.

Symbolin tuotantoon osallistuu toistakymmentä Kultakeskuksen työntekijää muiden töidensä ohessa. Prosessi on käynnissä koko ajan, mutta yksi erä tarkoittaa keskimäärin puolen vuoden urakkaa.

– Esimerkiksi Valkoisen ruusun ensimmäisen luokan mitali koostuu noin 10 isosta työvaiheesta aihionvalmistuksesta merkin pintakäsittelyyn, kultaseppä Teuvo Huttunen kertoo.

Edes hopeasta leikatun palan prässääminen muotoonsa ei synny liukuhihnalla.

– Puristusvaiheessa mitalit eivät mene mistään koneesta läpi, vaan jokainen tehdään yksitellen, tuhansia kunniamerkkejä valmistanut Huttunen huomauttaa.

Kunniamerkkien tuotanto siirtyi Suomen rahapajalta Kultakeskukselle vuonna 2011. Jos ansiomerkkien valmistus lasketaan mukaan, syntyy Paroistentien hallissa vuositasolla yli 10 000 merkkiä.

– Kunnia- ja ansiomerkeissä on kyse pienestä fyysisestä osoituksesta ansioista ja palveluista, jolla on sen saajalle suuri symbolinen merkitys, Kultakeskuksen myyntijohtaja Mikko Joukainen muistuttaa.

Myös vuoden 1952 Helsingin olympialaisten ja 2012 jääkiekon MM-kisojen mitalit on tehty Hämeenlinnassa. HÄSA