Kanta-Häme Riihimäki

Pienikin teko on iso, kun Riihimäki ponnistaa hiilineutraaliksi – Ekopolku syntyi 1989, kun kaupunki sai kierrätyskeskuksen

Riihimäki kokoaa voimat yhteen ja elää resurssiviisaasti.
Kuva: Anu Kankaansydän
Kuva: Anu Kankaansydän

Lainaa naapurille ruohonleikkuria. Sujauta tyhjä ketsuppipullo muovinkeräykseen. Aja lyhyet matkat pyörällä ja jätä auto lepäämään. Tee vanhasta maidosta pannukakkua.

Riihimäellä kannustetaan asukkaita tekemään pieniä arjen valintoja, jotka vievät vähä vähältä kaupunkia kohti isoa tavoitetta. Kaupunki pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Tavoitevuosi on kaukana, mutta tekoja tehdään jo nyt. Asukkaiden lisäksi valintoja tekevät ja ratkaisuja kehittämässä ovat eri yhdistykset, yritykset, oppilaitokset ja kaupunki. Kun kaikki ovat matkalla yhteiseen päämäärään, päästään yhdistämään voimavaroja ja tekoja, kertoo Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takala.

 

Kaupunkiin laadittu ja hyväksytty ympäristöpolitiikka on nimetty Resurssiviisaaksi Riihimäeksi.

– Kun lapsille annetaan ympäristökasvatusta jo päiväkodeissa ja kouluissa, tieto kulkee hyvin tehokkaasti koteihin ja muokkaa asenteita! Myös yrityksiin viety koulutus ja asukkaille järjestettävät työpajat ovat hyvä keino vaikuttaa arjen valintoihin.

 

Kestävän kehityksen tielle kaupunki lähti ennakkoluulottomasti uranuurtajien joukossa jo 1980-luvun lopulla, jolloin käynnistettiin kierrätyskeskuksen toiminta ja 1990-luvun alussa perustettiin seudulle Kiertokapula korvaamaan kaatopaikkoja.

– Kiertotalouden ytimenä toimii Ekokemin seuraaja Fortum, jonka ympärille Riihimäen Tilat ja Kehitys rakentaa parhaillaan laajapohjaista yritysklusteria, Jenni Takala sanoo.

Ongelmajätteiden käsittely on synnyttänyt jätevoimalat kaukolämmön ja sähkön tuotantoon.

Jätteiden lajittelu ja kierrätys uusiomateriaaleiksi toimii Kiertotalouskylässä Fortumilla ja toimintaa tukee muovin käsittelylaitos, jolle päätyvät koko maasta kerättävä kotitalouksien kierrätysmuovi.

 

Uusiutuvaa energiaa saadaan Fortumin kaukolämmön lisäksi myös entistä enemmän aurinkopaneelein. Prisma on asentanut katolleen laajan paneeliston. Myös kaupunki kokeilee paneelien toimintaa Harjunrinteen koulun sekä kolmen päiväkodin sähkön tuottajana.

Jätevedenpuhdistamon biokaasun ja lämmön hyödyntämistä suunnitellaan.

Valio valmistautuu hyödyntämään prosessinsa metaanin talteenottoa ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta tuotantolaitosten energiankäytöstä yli 70 prosenttiin. Sakon tavoite on hyödyntää lähivuosina aurinkoenergiaa.

 

Riihimäen kaupungin energian tarve pienenee edelleen, kun kaupunki tiivistää toimitilojaan ja keskittää toimintoja. Samalla on luovuttu asumisen laajentamisesta kaupungin laidoille. Nyt uutta rakennetaan ydinkaupunkiin kerrostaloihin.

– Kun suunnitellaan tiivistä asumista, voidaan viedä erilaisia jakamisen palveluja ihmisten lähelle. Esimerkiksi kaupunkipyöriä, kirjastoja ja muita lainaamoja saadaan kulkureittien varteen ja näin lisätään jakamistaloutta kulutuksen sijaan, Jenni Takala painottaa.

Kaupunkipyöriä kokeiltiin jo pari vuotta sitten. Niiden saamista katukuvaan selvitellään parhaillaan. Ympäristöystävällistä liikkumista lisäämään tarvitaan lisää latauspisteitä sähköpyörille ja -autoille, mutta myös biokaasun jakelupisteitä. HäSa

 

Sanojen selitykset

Resurssiviisaus = luonnonvarojen, raaka-aineiden, energian, tuotteiden, palveluiden, tilojen, ajan ja osaamisen viisas ja hukkaamaton, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävä käyttö.

Toiminta ja tuotanto sopeutetaan maapallon kantokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden mukaan.

Kiertotalous = talousmalli, jossa tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo säilyy ja pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään.

Ei synny jätettä, materiaalit käytetään uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Tuotteita korvataan palveluilla, esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijaan.

Hiilineutraalius = kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen samalle tasolle kuin niitä sitoutuu ja/tai vähentäminen sekä jäljelle jäävien päästöjen kompensoiminen.

Jätteettömyys = tilanne, jossa jätteitä ei synny vaan kaikki materiaali säilyy kierrossa.