Kanta-Häme

Pienissä lukioissa ei vielä paniikkia

Hallituksen suunnittelema lukioverkon täysremontti ei vielä syökse Kanta-Hämeen lukioiden rehtoreita paniikkiin, vaikka vaatimus vähintään 500 opiskelijan yksiköistä kuulostaa hurjalta.

– Kaipa lukioverkko harvenee lähivuosina, koska ilmoitetut säästötavoitteet ovat niin isot. Mutta olisiko tämä 500 oppilaan raja kuitenkin vain keskustelun pohjaksi heitetty idea, Lopen yläkoulun ja lukion rehtori Vilho Ylönen sanoo.

Kanta-Hämeen pienimpiin kuuluvassa Lopen lukiossa on 61 oppilasta, ja kaikki virat ovat yhteisiä ylä-asteen kanssa.

Ylösen mukaan Lopella, Riihimäellä ja Hausjärvellä on jo kuntarakenneselvityksen yhteydessä tunnusteltu alustavasti seutukunnallisen lukion mahdollisuutta. Silti hän toivoo oman lukionsa säilyvän.

– Lukioiden koon lisäksi toinen tärkeä kriteeri on lukio-opetuksen saatavuus kaikkialla Suomessa, hän muistuttaa.

Lopella lukion ylläpitoa on tähän asti perusteltu pitkillä etäisyyksillä. Jos koulu lakkautettaisiin, saattaisi entistä useampi jättää lukio-opinnot kokonaan väliin.

Opiskelijalle …pieni koulu on mannaa

Lukiolaiset Jutta Nummela, Pieti Muhonen ja Kari Kujansuu ovat tyytyväisiä Lopen lukioon.

– Pienissä ryhmissä saa henkilökohtaista opetusta ja kaikki tuntevat toisensa, he sanovat.

– En koe, että isossakaan lukiossa olisi tämän enempää kurssitarjontaa, Jutta Nummela sanoo.

Samaa mieltä on rehtori Joonas Riihimäki, joka johtaa 51 oppilaan lukiota Hausjärvellä.

– Suuret yksiköt ovat taloudellisesti järkeviä, mutta onko sellainen opiskelijan kannalta järkevää, hän kysyy.

Myös Parolan lukion rehtori Reijo Järvinen katsoo, ettei keskittämisellä enää pystytä kasvattamaan valinnanvapautta.

– Tietotekniikasta pitäisi ottaa hyöty järjestämällä harvinaisemmat valinnaiskurssit etäyhteyksillä ja tarjoamalla peruskurssit lähikoulussa, hän ehdottaa.

Ministeriö säätää, …Tavastia järjestää

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksessa puhutaan muun muassa koulutuksen järjestämisluvista. Vuoden 2017 alusta alle 500 oppilaan lukiot pitäisi liittää suurempiin yksiköihin, jotta niiden toiminta voisi jatkua.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen tulkitsee, että oppilasmäärän alaraja tarkoittaa tässä nimenomaan koulutuksen järjestäjää, ei yksittäistä koulua.

Kanta-Hämeenlinnan ja Lammin lukiokoulutus liitettiin toisen asteen koulutusta tarjoavaan koulutuskuntayhtymä Tavastiaan vuoden 2013 alusta. Pelkästään Hämeenlinnan lukioissa on yhteensä yli 1 000 oppilasta, joten määrällinen vaatimus täyttyy.

Koulutuksen järjestäjä saa sen jälkeen itse päättää, minkälaisissa yksiköissä järjestää opetusta. Pienet ovat liipaisimella täälläkin.

Jo aiemmin tänä keväänä kuntayhtymä päätti muun muassa selvityttää, mitä vaikutuksia vain reilun 100 oppilaan Lammin lukion lakkauttamisella voisi olla. Työtä ei ole vielä julkistettu.

Hämeenlinnasta mallia …muualle Suomeen

Jos lukioverkkoa karsitaan, ongelmaksi tulevat pitkät koulumatkat ja koulutuksen huono saavutettavuus.

Välimatkojen ongelmaa voi tosin helpottaa nykytekniikan avulla. Haajasen mielestä sähköisiä oppimisympäristöjä kannattaa hyödyntää, jos pieniä lukioita halutaan säilyttää.

– Tosiasia on, että pienessä lukiossa opetuksen järjestäminen maksaa enemmän kuin valtionapuina saadaan, hän perustelee.

Esimerkiksi ensi syksynä Tavastia tarjoaa valinnaisen saksan kielen kurssin videovälitteisesti Hattulan ja Lammin sekä Tervakosken lukioihin.

Jouni Haajanen uskoo, että Hämeenlinnan malli ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä saman sateenvarjon alle alkaa nopeasti yleistyä myös muualla Suomessa.

Haajasta on jo pyydetty eri puolille Etelä-Suomea luennoimaan Tavastian ensimmäisen yhdistymisvuoden kokemuksista. Mitä aiot kertoa?

– Yhdessä työryhmässä keskusteltiin, että ei tästä taida ainakaan mitään haittaa olla. (HäSa)