Kanta-Häme

Pienten kuntien ääni hukkuu

Pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet jäävät uusimmassa sote-esityksessä varsin vähäisiksi.

Parlamentaarinen sote-ohjausryhmä pääsi perjantaina sopuun siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta on jatkossa vastuussa enintään 19 kuntayhtymää koko maassa.

Kanta-Hämeessä se tarkoittaa, ettei täkäläisten kuntien enemmistön suosima seutukunnallinen malli tule kysymykseen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo, että tuotantokuntayhtymissäkin on vielä monta kysymystä ratkaisematta.

– Rahoituksesta on puhuttu vain hyvin karkealla tasolla. Sopimatta on, millä perusteella sote-alue kokoaa rahoituksen ja toisaalta, millä perusteella tuotantokuntayhtymälle maksetaan korvaukset.

Koskisen mukaan joka tapauksessa uudistus tarvitsee jonkinlaisen siirtymäajan.

– Ei tällaista pysty kertarysäyksellä tekemään.

Paljon hallintoa

Perustuslaillisia ongelmia tässäkin esityksessä tuottaa muun muassa se, ettei pienten kuntien ääni kuulu varsinkaan massiivisella sote-alueella.

Esimerkiksi Tays-alueeseen kuuluu 67 kuntaa. Kun ne muodostavat kuntayhtymän, sen valtuustoon tulee lähemmäs 180 edustajaa, joilla on yli 1 100 ääntä. Kuitenkin kahdeksan suurinta kuntaa pystyy muodostamaan enemmistön.

– 10-15 -henkiseen hallitukseen vain harva kunta saa edustajansa.

Koskinen arvioi, että yhtymähallituksen ja -valtuuston väliin pitää saada jokin hallintoneuvoston tyyppinen elin, joka olisi sekä alueellisesti että poliittisesti edustava.

Tästä taas tulee mieleen aikamoinen hallintohimmeli. Koskinen muistuttaa, että hallinto kuitenkin vähenee nykyisestä.

– Nyt jokaisella terveyskeskuskuntayhtymällä ja sairaanhoitopiirillä on omat hallintoelimensä.

Kova kiire

Koskinen on yhä hieman skeptinen sen suhteen, saadaanko sote-järjestämislain esitys valmiiksi ajoissa. Se pitäisi jättää eduskunnalle viimeistään 4. joulukuuta, jotta se ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella.

Parissa viikossa pitää ratkaista vielä muun muassa rahoitukseen ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä.

Koskisen mukaan perustuslakivaliokunta voi käsitellä vasta valmista lakiesitystä.

– Onhan tässä yritetty jonkin verran neuvontaa antaa muun muassa lehtikirjoituksissa. Lain valmistelussa on kuultu myös useita perustuslakiasiantuntijoita. (HäSa)