Kanta-Häme

Pietikäinen: EU-rahoja käytetään väärin

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on harmissaan Suomessa käytävästä keskustelusta EU:n budjettikehykseen liittyen. Hämeenlinnalaismepin mielestä keskustelu on typistynyt liikaa juupas-eipäs-väittelyksi.

– On totta, että maksuosuutemme on kasvanut. Mutta jos EU:sta haetaan vain maksimaalista nettomaksuosuutta, kannattaa kysyä, miksi rahoja ylipäänsä halutaan kierrättää Brysselin kautta, Pietikäinen kysyy.

Hän kaipaakin keskustelua sisällöistä eli siitä, mitä Suomen ja EU:n maksamilla rahoilla tehdään.

Yli 90 prosenttia EU:n menoista palautuu tukina jäsenmaille tai on suoraan lakisääteisiä. Tuista maatalous ja aluekehitys nappaavat puolestaan 70 prosenttia.

– Niissä on myös eniten ongelmia. Hirveän iso osa maatalouden tukipotista menee perustuotannon tukemiseen, mikä kasvattaa epätervettä kilpailua ja tilojen kokoa, Pietikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että maataloustuet on luotu aikana, jolloin Euroopassa kärsittiin nälänhädästä, eikä ruokaa riittänyt kaikille. Tänä päivänä tukia pitäisi suunnata entistä enemmän luomu- ja lähiruokatuotannon vahvistamiseen.

Aluekehitysrahat on puolestaan tarkoitettu mahdollistamaan esimerkiksi infran parannuksia.

– Suomessa rahoja on käytetty järkeviin kohteisiin kuten vaikkapa Hämeenlinnan aseman perusparantamiseen, mutta kyllä niitä tuhlataankin, Pietikäinen toteaa.

Jäsenmaat syyllisiä

Pietikäinen on huolissaan koko ajan kasvavasta kuilusta EU-puheiden ja rahojen sekä tekojen välillä. Kasvutavoitteissa puhutaan resurssitehokkuudesta, mutta käytännössä EU-rahoilla tuetaan olemassaolevia rakenteita kuten vaikkapa kannattamattomia hiilikaivoksia.

– Samaan aikaan rahaa ei riitä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviin, kasvua tukeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Aasia ja Yhdysvallat ovat menneet niissä ohi, Pietikäinen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei EU käytä rahojaan väärin, sillä tukien valvonnasta vastaavat jäsenmaat itse.

– Usein on tärkeämpää saada omaan maahan rahaa kuin katsoa, kuinka hyvin sillä rahalla tehdyt investoinnit maata palvelevat.

Osaoptimoinnin seurauksena menetetään talouskasvua tukevat ratkaisut.

– Nyt pitäisi tukea sellaisia eurooppalaisia yhteisinvestointeja, joita mikään maa ei yksin voi tehdä. Näitä ovat vaikkapa hyvä rautatieverkosto tai korkeajännitekantasähköverkko, joka säästäisi viidenneksen energiankulutuksesta energiahukan pienentymisen ja kulutushuippujen tasauksen vuoksi, Pietikäinen sanoo.

Kolme vaihtoehtoa

Kuinka kasvua tukeviin innovaatioihin sitten saataisiin riittämään enemmän rahaa? Pietikäinen näkee kolme vaihtoehtoa.

– EU-budjettia on mahdollista pienentää, mutta silloin pitäisi leikata maatalouden suoria tulotukia sekä katsoa nykyistä tarkemmin aluekehitysrahojen käyttöä.

Toinen vaihtoehto on budjetin kasvattaminen ja kolmas omien resurssien kasvattaminen.

– Ettei mentäisikään aina jäsenmaiden pussille, vaan hankittaisiin ulkopuolista rahoitusta vaikkapa lentoliikenteen verotuksen kautta, Pietikäinen pohtii.

Hän puhui torstaiaamuna Hämeenlinnassa kahvila Hoffissa ystävänpäivän tapaamisessa. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020