Kanta-Häme

Pietikäinen uudelle kaudelle

Sirpa Pietikäinen (kok.) jatkaa työtään Euroopan parlamentissa.

Sunnuntai-illan vaalivalvojaisissa Verkatehtaan Suistoklubilla oli ystäviensä keskellä jännittynyt, mutta myös huojentuneen liikuttunut europarlamentaarikko.

– Kiitos, kiitos, kiitos, saako olla vaaliesitteitä, vuodatti hurraaville tukijoukoilleen rankan vaalikampanjan jälkeen ensi viikon päivät vihdoin vähän hengähtävä hämeenlinnalainen.

Pietikäistä odottavat tutut työt eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä.

Kansalaisjärjestöjen edustajat olivat tosin jo pyytäneet Pietikäistä feissaajaksi.

Pietikäinen on erittäin tyytyväinen eurovaalikampanjaan ja etenkin vaalityössä kentältä saamaansa palautteeseen, vaikka ei sen perusteella vielä odottanutkaan mitään.

– Kenelläkään ei ole yhtään ääntä pakkasessa, sanoo viimeiseen saakka realistinen Pietikäinen. Edellisten vaalien kovalla kokemuksella hän halusi ennen juhlia odottaa ääntenlaskennan lopullisia tuloksia.

Hyvät lähtökohdat

Lähtökohtien Pietikäinen sanoo toki olleen nyt huomattavasti paremmat kuin edelliskerralla vuonna 2009, puhumattakaan ensimmäisestä yrityksestä vuonna 2004.

– Olen välttänyt hypetystä, vaikka fiilis on ollutkin tosi hyvä.

Ehdokkaan mielessä on ääniä laskettaessa päällimmäisenä oma menestys, mutta myös puolueen. Lisäksi huolenaiheena on äänestysvilkkaus.

– Demokratia on aina parempi kuin nyrkki kansan taskussa, perustelee Pietikäinen toivettaan, että äänestysprosentti olisi noussut korkeammaksi.

Pietikäisen mukaan on erittäin ikävää, jos kansalaiset eivät koe voivansa vaikuttaa vaaleissa.

– Silloin he eivät myöskään ole sitoutuneita yhteiskunnan jäseniä.

Sirpa Pietikäinen ei pidä ollenkaan selvänä, että eurovaaleissa äänestämättä jättäneiden äänet olisivat pois vain Perussuomalaisten ehdokkailta.

– Äänestämättä ovat voineet jättää myös pienyrittäjät, joilla on ollut rankkoja aikoja tai työntekijät, jotka ovat kokeneet epäreiluutta työmarkkinoilla.

Asialliset vaalit

Omassa vaalityössään Sirpa Pietikäinen huomasi selvän muutoksen edellisiin eurovaaleihin.

– Ihmiset ovat olleet aikaisempia vaaleja enemmän perillä asioista ja kysyneet aivan konkreettisia asioita kuten esimerkiksi sitä, mitä EU:n tasolla voitaisiin tehdä ilmastonsuojelun hyväksi tai pitäisikö solmia vapaakauppasopimus Yhdysvaltain kanssa. Joku on saattanut kantaa huolta myös aivan lähellä olevista asioista kuten lääkäripalveluista.

Pietikäinen on kerännyt vaalitilaisuuksiinsa paljon väkeä. Tukijoukkojakin on riittänyt.

– Niitä ihmisiä, jotka ovat asioista kiinnostuneita, on ollut ruuhkaksi asti. Epäilijöille sanoin, että kiinnostaako heitä, onko tulevaisuudessa töitä tai säilyykö tämä maapallo lapsille ja lapsenlapsille. Myös sen, onko ruoka tulevaisuudessa puhdasta ja turvallista luulisi kiinnostavan kansalaisia.

Protestihenki poissa

Vaaleista oli poissa vanha protestihenki, vaikka kansa on osittain yhä finanssikriisin jäljiltä ärtynyt, Pietikäisen mukaan aiheesta.

– Moni on toivonut, että finanssi- ja sitä seuranneen talouskriisin ja teollisuuden jyrkän rakennemuutoksen rankkoine seurauksineen voisi taikoa pois. Se ei kuitenkaan onnistu, vaan työtä on paljon jäljiltä.

Perusta alkaa kuitenkin olla Pietikäisen mukaan kunnossa päättyvän EU-parlamenttikauden jäljiltä.

– Sille voidaan rakentaa uutta talouskasvua ja ihmisten parempaa hyvinvointia.

Suurin paikkaamistaan odottava repeämä EU:ssa on Pietikäisen mukaan huolehtivan Euroopan puute.

– Työttömyys, köyhyys ja palvelujen rapistuminen ajaa nuoria ja vanhoja niin pohjoisessa kuin etelässä syrjäytymisen tielle. Tämä on korjattava, linjaa Sirpa Pietikäinen EU:n suuria tavoitteita.

Tärkeät valiokunnat

Pietikäinen aikoo jatkaa työtään europarlamentin talous- ja raha-asianvaliokunnassa. Lisäksi hän on päättyvällä kaudella toiminut keskeisessä sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokunnassa, naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnassa ja kesäkuuhun 2011 asti rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin erityisvaliokunnassa.

Tehtävät ovat olleet tärkeitä, ja vaikeinta vaalikampanjassa onkin ollut yksi asia:

– Aikuisten oikeasti on ollut kamalan hankalaa selittää ihmisille, mitä kaikkea olen europarlamentaarikkona tehnyt.

Maapallon puolesta

Pietikäinen ei olisi Pietikäinen, jos hän ei olisi huolestunut maapallon tilasta.

– Tällä kulutustahdilla tarvitsemme 4 maapalloa vuoteen 2050 mennessä. Tiedämme, ettei se ole mahdollista.

Pietikäisen mukaan Suomen talouskasvun ja työllisyyden ydin on osaamisessa ja cleantechissä, joiden avulla voidaan pärjätä kymmenyksellä nykyisistä raaka-aineista ja energiasta.

Kolmannet eurovaalit

Sirpa Pietikäinen jäi ensimmäisissä eurovaaleissaan rannalle vuonna 2004 runsaalla 30000 äänellä, mutta nousi varasijalta europarlamenttiin keväällä 2008 Alexander Stubbin siirryttyä ulkoministeriksi.

Seuraavallakin kerralla eli vuoden 2009 kesäkuun eurovaaleissa peli oli tiukkaa. Pietikäinen pääsi kuitenkin suoraan läpi runsaalla 50 000 äänellä. (HäSa)

Kommentti: Suurten tunteiden poliitikko

Sirpa Pietikäinen ei jättänyt näissä vaaleissa mitään sattuman varaan.
Tunteikkaan jännityksen takana oli vuoden 2004 eurovaalien rannalle jäänti ja edellisten, vuoden 2009 vaalien aivan viime metreille jatkunut kokoomusehdokkaiden hengästyttävä kilpajuoksu.
Kokoomuksen viimeinen paikka irtosi silloin lopulta 51 493 äänellä, ja ero Eija-Riitta Korholaan jäi vaivaisiin 15 ääneen, jälkimmäisen hyväksi.
 
Kuten niin usein kokoomuksessa, pahimmat kilpakumppanit ja loanheittäjät ovat ”omia”. Näissä vaaleissa peli pysyi onneksi loppuun asti puhtaana.
 
Sirpa Pietikäinen jakaa tunteita. Hän nousi nuorena naistenlehtien suosikiksi ja monia ärsyttäneeksikin ilmiöksi. Myös toiminta ympäristöministerinä ja monet kokoomuslaisittain radikaalit ajatukset ovat saaneet välillä ristiriitaisen vastaanoton.
 
Viimeistään nyt Pietikäinen on palannut politiikan raskaaseen sarjaan ja tiedetään, että hän on ollut monessa asiassa aikaansa edellä. Läpimenon lisäksi hän saattoi hämärtyvässä sunnuntai-illassa jännittää, tuleeko hänestä kokoomuksen tai peräti koko vaalien äänikuningatar.
 
Pietikäisessä yhdistyvät vahva tahto, suuret tunteet ja rautainen asiantuntemus. Se on vaikea pala monille kilpailijoille.
 
Asiakysymyksissä hänet lyö harva poliitikko laudalta. Haastattelin Pietikäistä ensimmäisen kerran vuonna 1986 ja muistan vieläkin sen vakuuttavan näkemystulvan, joka jo tuolloin pulppusi ensimmäisen kauden kansanedustajasta.