Kanta-Häme

Piikit pitävät pystyssä

Kannattaa olla tarkkana, mitkä jalkineet ulos lähtiessä panee jalkaansa talviliukkailla.

Hämeenlinnan keskustassa asuva Liisa Jaakonsaari on kolme talvea käyttänyt talvikengissä liukuesteitä, ja lisäksi hänen kävelykeppinsä päässä on jäähän pureva piikki.

Kesäisissä sandaaleissa tai esimerkiksi aamutossuissa postilaatikolle aamulla kirmaava kansalainen sitä vastoin saattaa olla heikoilla hakiessaan korvausta mahdollisesta liukastumisestaan.

Jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta vahvistaa, ettei korvausta saatetaan sen takia alentaa. Nämä tapaukset ovat hänen mukaansa kuitenkin poikkeuksellisia.

Vahingonkorvauslain mukaan korvausta voidaan ”kohtuuden mukaan sovitella”, jos vahingon kärsinyt on myötävaikuttanut vahinkoon. Myötävaikutuksena voidaan pitää sopimattomien jalkineiden lisäksi muun muassa rankkaa humalatilaa.

Pyöräilijän kaatuessa myötävaikuttamisena taas voidaan pitää esimerkiksi sitä, ettei pyörässä ole talvipyöräilyyn tarkoitettuja renkaita.

– Talvella liukastumisvaara on polkupyörällä ajaessa huomattavasti suurempi kuin käveltäessä, ja polkupyöräilijä ottaa tietoisen riskin lähtiessään ajamaan.

Paikka määrää korvausvelvollisen

Liukastumisen sattuessa ensimmäinen kysymys koskee paikkaa.

– Se määrää, kenellä on mahdollinen korvausvelvollisuus, kertoo jaostopäällikkö Haapasaari.

Esimerkiksi kaupungin ruutukaava-alueella jalkakäytävien kunnossapidosta vastaavat pääosin kiinteistöt. Valtio on vastuussa yleisistä teistä ja kaupungit ja kunnat pääosin katuverkosta, toreista ja yleisistä alueista sekä muun muassa monista kevyenliikenteenväylistä.

Omakotitalonsa pihassa liukastuva ei voi ilman asiallista tapaturmavakuutusta hakea keneltäkään korvausta, mutta jo taloyhtiöissä asia saattaa Riitta Haapasaaren mukaan olla toisin.

– Jos esimerkiksi rivitaloyhtiössä on sovittu, että lumityöt ja liukkaudentorjunta hoidetaan yhdessä, voi osakas jäädä ilman korvauksia taloyhtiöltä, koska hän on itse yksi vastuullisista.

Jos vastuuvuoroista on sovittu, on tilanne toinen.

– Jos osakas ei sitten ole sattunut pahaksi onnekseen liukastumaan omalla vuorollaan.

Päivittäin satoja liukastumisia

Suomessa sattuu jokaisena talvikuukautena peräti 20000 kulkuväylien liukkaudesta johtuvaa tapaturmaa, jotka aiheuttavat sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan vuosittain jopa 200 miljoonan euron kustannukset.

– Todella paljon niitä sattuu, sanoo tutkija Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmien ehkäisyn yksiköstä. Tapaturmia sattuu eniten työikäisille.

Antti Impisen mukaan vuodeosastohoitoa vaativia loukkaantumisia on vuosittain 5000-5500. Tästä joukosta valtaosa on yli 60-vuotiaita.

Keskimääräinen kaatumistapaturman sairaalahoitokustannus on 6000 euroa.

– Esimerkki vanhusten lonkkavammojen hoito saattaa maksaa huomattavasti enemmän. (HäSa)

Päivän lehti

31.3.2020