Kanta-Häme

Eläköityvä päiväkodinjohtaja Jarmo Vainio ei pidä teemapäiväkodeista - "Monipuolisuus on mielestäni hyve"

Jarmo Vainion mukaan varhaiskasvatuksessa eletään murroksen aikaa. Eläkepäivät täyttyvät luottamustehtävistä ja harrastuksista.

Pitkän uran Hämeenlinnan eri päiväkotien johdossa tehnyt Jarmo Vainio on viettänyt eläkepäiviä reilun viikon.

Ajankohtaiset päiväkotiasiat, kuten opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ajama ehdotus kaksivuotisesta esiopetuksesta eli eskarin alkamisesta jo viisivuotiaana saa Vainion mietteliääksi. Asialla on hyvät ja huonot puolensa.

– Se riippuu siitä, miten se toteutetaan. Jos budjetit kestävät viisivuotiaidenkin esiopetuksen, niin siitä vaan. Esiopetushan on ilmaista. Tämän seurauksena kunnan kassaan tuleva kertymä hoitomaksuista on pienempi, toteaa myös kunnallispolitiikassa kannuksia hankkinut Vainio.

– Esiopetuksen sisältö ja toteutus pitää suunnitella niin, ettei homma mene koulumaiseksi, vaan että se on lapsen kehityksen mukaista, mukavaa ja leppoisaa touhua, Vainio painottaa.

 

Uudistusta on perusteltu sillä, että se tasoittaisi eroja lasten oppimisvaikeuksien välillä.

– Juuri siksi näytän sille vihreää valoa. Vuosien saatossa päiväkodeissa on huomattu, että oppimiserot ovat huomattavia.

Hän ei kuitenkaan allekirjoita sitä, että lapset, jotka ovat olleet kotihoidossa eskariin asti, olisivat ikätovereitaan kehityksellisesti jäljessä.

– Kodin ilmapiiri, yhdessä tehdyt askareet sekä leikkiminen ja ulkoilu toisten lasten kanssa ratkaisevat paljon.

 

Sama tematiikka nousee esiin, kun puhutaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

Viimeisimpien uutisten mukaan monet kunnat, jotka ottivat sen käyttöön, ovat siitä luopumassa. Esimerkiksi Hämeenlinna ei lähtenyt lainkaan päivähoito-oikeutta rajaamaan.

– Lapsella on oikeus päivähoitoon, ja siitä täytyy pitää kiinni. Mahdollisuus päivähoitoon tasoittaa sitä eriarvoisuutta, jota lapsilla mahdollisesti on.

– Onko lapsen etu olla koko päivän hoidossa, jos vanhempi on hoitovapaalla? Mielestäni ei. Keskustelua aiheesta riittää.

 

Päiväkotien keskittäminen ja suurien yksiköiden rakentaminen eivät saa kannatusta Vainiolta.

– Siinä on riskinsä niin kuin avoimissa oppimisympäristöissä koulunkin puolella. Pieni lapsi tarvitsee rauhaa.

Hän ei kannata myöskään ryhmäkokojen suurentamista.

– Jo muutama vuosi sitten sanoin, että silloin oltiin maksimissa. Lasta ei saa pitää matemaattisena arvona eikä tuotantoyksikkönä.

 

Yhä useammat päiväkodit varsinkin yksityispuolella brändäävät itseään muun muassa luonto-, liikunta-, musiikki-, tiede- tai kielipainotteisena päiväkotina.

– Se on aika lailla turhaa. En ole sitä koskaan ymmärtänyt. Monipuolisuus on mielestäni hyve. Väitän, että jokaisessa päiväkodissa on näiden alojen taitajia. Heidän taitonsa täytyy vain ottaa yhteiseen käyttöön, Jarmo Vainio toteaa.

Onko teemapäiväkodeissa elitistinen leima?

– Kyllä sellaista vähän ilmassa on ollut, mutta maksuseteli tasoittaa tätäkin eroa. Ennen vanhemmat saattoivat kahvipöytäkeskusteluissa todeta, että ”meidänpä lapsi on tiedepäiväkodissa”.

 

Jarmo Vainio aloitti eläkepäivänsä virallisesti 2. joulukuuta.

Hänen mielestään eläkepäiviä ei kannata juuri etukäteen suunnitella.

– Totta kai jännittää, miten päivät täyttävät, mutta minulla on luottamustehtäviä ihan mukavasti, ja niiden hoitaminen vie aikansa.

Harrastusten puolella syksyjen ehdoton ykkönen on sienestys, mutta Vainio on myös jalkapallo- ja kulttuuritapahtumien suurkuluttaja.

– Aikanaan olin junnujen valmentajana jalkapallossa ja salibandyssä toistakymmentä vuotta.

Mutta mihin liittyvät nuo kaulassa roikkuvat ”piikkikengät”?

– Lastenhoitaja antoi ne lahjaksi eläkkeelle jäädessään. Pistin ne aina kevätjuhlaan kaulaan, kun annoin päiväkotilapsille leikillisesti onnenpotkun. Moni varmaan muistaa, Jarmo Vainio virnistää. HÄSA

 

Jarmo Vainio

Syntynyt 8.9.1954 Kiuruvedellä.

Koulutus: laskentamerkonomi 1978, lastentarhanopettaja 1980, kiinteistöedustaja 1988, johtamisen erityisammattitutkinto 2003.

Perhe: vaimo ja kaksi aikuista lasta, jotka eivät asu enää kotona.

Ura: päiväkodinjohtaja 1980–1981 Järvenpään sosiaalisairaala, lastentarhanopettaja 1980–1986 Ahveniston päiväkoti, kiinteistönvälittäjä 1987–1989 Kotimökki, päiväkodinjohtaja 1990–2018 Hämeenlinnan kaupunki.

Lukuisia luottamustehtäviä

Eri lautakunnissa alkaen 1970–luvulta, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen 2013–2016 (kok.), varalla 2009–2012 ja jälleen tällä kaudella. Seurakuntaneuvoston, kirkkovaltuuston ja päiväkerhotyön johtokunnassa vuodesta 1999, lapsi- ja nuorisotyön johtokunnassa 2003 ja edelleen pj. vuodesta 2007. Lisäksi Hämeenlinnan Asunnot oy:n ja saattohoitokoti Koivikko-kodin säätiön hallituksen jäsen.

Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaristein 2015, Nuori Suomi -kunniamaininta nuorisourheilun eteen tehdystä työstä 2004.

Harrastukset: musiikki-, urheilu- ja kulttuuritapahtumat, liikunta, keräilytalous luonnossa.