fbpx
Kanta-Häme

Pikku Kakkonen kasvattaa lapsiasi

Juontaja Jaakko Väisänen velmuilee studiossa punaisen sateenvarjon takaa kameralle.
 
Viereisessä taukotilassa Katti Matikainen (näyttelijä Silja Sillanpää) mutustaa voileipää täydessä meikissä. Kissankorvat ja viikset lepäävät lattialla. Kuvaustauon aikana studiossa viritellään seuraavaa satuseikkailua bluescreenin edessä kuvattavaksi.
 
Tohlopin Mediapoliksessa kuvataan Pikku Kakkosta ja sen ohjelmia kolmessa studiossa. Lisäksi ohjelmia ostetaan eri tuotantoyhtiöiltä Suomesta ja ulkomailta.
 
Vuodesta 1977 lähtien esitetty Pikku Kakkonen on laajentunut lasten tv-makasiiniohjelmasta kokonaiseksi mediasisältöjen perheeksi. Tuotantoja tehdään pienemmällä porukalla kuin koskaan, mutta konseptina Pikku Kakkosella pyyhkii 2010-luvulla hyvin.
 
– Finpanelin luvut eivät mittaa alle 10-vuotiaiden tv:n katselua lainkaan, mutta Ylen tutkimusosasto seuraa. Saavutettavuutemme on niin hyvä, ettei sitä kehtaa kertoa, Pikku Kakkosen entinen juontaja ja alakouluikäisille suunnatun Galaxi-ohjelman tuottaja Jyrki Laaksonen hymyilee.
 
Pikku Kakkonen on laajentunut ruudusta sinne, missä lapset “liikkuvat”, eli älypuhelimiin, tabletteihin ja nettiin. Tv-ohjelmien kohderyhmä on kolmevuotiaista kuusivuotiaisiin, mutta mobiilileikkien tähtäimessä ovat jo taaperot.
 
– Mobiili on luontainen tapa lapselle ryhtyä median käyttäjäksi. Kosketusnäyttö mahdollistaa pikkulapsille tyypillisen tutkimisen, sillä sisältöön pääsee itse vaikuttamaan, kertoo mobiilisisältöjen tuottaja Kaisa Järnefelt.
 
Televisiosta Pikku Kakkonen tunnetaan yhä parhaiten.
 
Ohjelmaa esitetään nykyään aamuin illoin, seitsemänä päivänä viikossa, yhteensä peräti 15 tunnin ajan. 
 
Pikku Kakkonen on sisältöperhe, joka tuottaa välineestä riippumatta samoja arvoja noudattavaa, käyttäjäturvallista sisältöä. Pikku Kakkonen kasvattaa suomalaislapsia, toteaa ohjelman parissa 31 vuotta työskennellyt tuottaja Teija Ryösä.
 
– Me teemme samoja valintoja kuin lasten vanhemmat, jotta lapsi saa turvallisen lapsuuden ja monipuolista sisältöä elämäänsä.
 
Pikku Kakkosen mukana ovat kasvaneet ja elämästä oppineet jo nykyisen kohdeyleisön vanhemmat. Itäsaksalaiset animaatiot kuten Nukku-Matti ja käsinukke Ransu ovat aikoja sitten poistuneet ruudusta, mutta Maltti ja Valtti sekä Tuttiritari jatkavat kasvatustyötä. Ohjelmat voivat muuttua, sisällöt pysyvät samana Ryösä toteaa.
 
– Pikku Kakkosen tärkeimmät arvot ovat olla tuttu ja turvallinen.
 
Nykyvanhemmuuden trendeistä ruutuaika tuntuu käsitteenä puistattavan lastenohjelmien asiantuntijoita.
 
– Varokaa sitä, Kaisa Järnefelt puuskahtaa.
 
Teija Ryösä pyörittelee ruutuajan olevan ihan hyvä keksintö, mikäli lapsen kaikki aika tuntuu menevän televisiota tai tietokonetta tapittaen. Yksi hyvä mittari ruutuajalle on lapsen keskittymiskyky.
 
– TV 2:n lastenohjelmien sisällöt on rajennettu niin, että esimerkiksi illan ohjelmasta muodostuu jonkinlainen ruutuaikapaketti. Alussa on pienimmille sopivimmat ohjelmat, ja kun heillä keskittymiskyky loppuu, liukuvat ohjelmatkin vanhemmille suunnatuiksi.
 
Tuottajien mukaan käsitys televisiosta lasta passivoivana välineenä on vanhentunut.
 
– Esimerkiksi Ryhmä Hau on sarja, jota kuulemma leikitään aina päiväkodeissa maanantaisin. Itse television katselu voi olla passiivista, mutta siitä saa leikki-ideoita, Teija Ryösä sanoo.
 
Jyrki Laaksonen kertoo tutkimuksesta, jossa lasten aktiivisuutta seurattiin kiihtyvyysmittareilla (Always on the Move? Anne Soinin väitös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, 2015). 
 
– Tutkimuksen tuloksia ihmeteltiin ulkomailla, sillä Pikku Kakkosen jälkeen iltakuudelta suomalaislasten liikkumisessa tulee poikkeuksellisen toiminnallinen tunti, Laaksonen nauraa.
 
Ajassa mukana eläminen, mutta tietynlainen muuttumattomuus on Pikku Kakkosen vahvuus. 
 
Ohjelman ja tarjottujen sisältöjen on muututtava, mutta liiaksi ei sovi revitellä. 
 
Sosiaalinen media on tuonut yleisön lähemmäksi ohjelmien tekijöitä. Jyrki Laaksosen mukaan jopa niin lähelle, että välillä vanhemmat tuntuvat olevan mukana tekemässä ohjelmaa. Mutta lapset vasta Pikku Kakkosta haluaisivatkin olla tekemässä.
 
– Joudumme jatkuvasti vastaamaan luokkaretkiryhmille, että kuvauksissa vieraileminen ei käy, Ryösä kertoo.
 
Tulevaisuudessa tämäkin voi olla toisin.
 
–  Live-yleisön edessä kuvaamista on harkittu.

Menot