Kanta-Häme

Pikkujoulut talon tapaan

HPK:n pikkujouluissa lahjotaan naisia, pappien ja kanttorien pikkujouluissa soivat ankkapillit. Ravintolaväki voi pitää juhlansa jo syyskuussa.
 
 
HPK:n toimitusjohtaja Risto Korpela: ”HPK:n pikkujoulut ovat aina koko organisaation juhlat. Pelaajat, valmentajat ja huoltoporukka juhlivat yhdessä. Lisäksi mukaan mahtuu jokaiselle avec. Olemme niin sanotusti perhepiirissä.
 
Bileet alkavat aina kotiottelun jälkeen, tänä vuonna vasta 20. joulukuuta. Perinteisesti juhlapaikka vaihtuu joka vuosi. Joukkue kiertää eri työväentaloja ympäri maakuntaa ja Lammi, Turenki sekä Kalvola ovat tulleet tutuiksi.
 
Ohjelmassa voi olla esimerkiksi bändi tai yllätysohjelmaa. Tavoitteena ovat mahdollisimman rennot ja hauskat bileet.
 
Juhlissa jaetaan vuosittain vaihtuvia joulumanteli-palkintoja. Näitä ovat olleet esimerkiksi Höynäytetään turkulaisia ja Kodin hengetär -palkinnot, jotka jaettiin eräänlaisesta ansioitumisesta.
 
HPK antaa pikkujouluissa aina myös lahjoja tyttöystäville ja vaimoille. He ovat tärkeitä ja arvokkaita ihmisiä, ja joutuvat viettämään paljon aikaa itsekseen.
 
Yleensä kokeneempi pelaajakaarti myös muistaa uusia tulokkaita yllätyksillä, milloin on syöty raakaa kananmunaa ja milloin mitäkin.”
 
 
 
Hämeenlinna–Vanajan seurakunnan seurakuntapastori Mirja Lassila: ”Seurakunnalla on kaikkien työntekijöiden yhteinen pikkujoulujuhla puurojuhlassa.
 
Omilla työaloilla juhlia vietetään työntekijöiden aktiivisuuden mukaan. Toiset saattavat keilata, toiset mennä teatteriin tai ulos syömään.
 
Hauskojen sattumusten mukaan jaetaan diplomeja, kuten Vuoden nauraja. Tärkeintä on parantaa työporukan ilmapiiriä.
 
Pappien ja kanttorien pikkujouluissa kanttorit soittivat kerran ankkapilleillä Albinonin Adagion. Koomisen tilanteesta teki se, että se on kaikille tuttu sävelmä, ja sitä kuullaan tosi usein työssä, mutta usein surullisissa yhteyksissä. 
 
Tarkoitus ei kuitenkaan yleensä ole lähteä joraamaan ja palata pikkutunneilla. Joskus ihmisiä silti hämmästyttää se, että kyllä me seurakunnan työntekijätkin ihan tavallisia ihmisiä olemme.”
 
 
 
Huoneistokeskus Hämeenlinnan myyntijohtaja Jussi Hurme: ”Joka vuosi vietämme pikkujouluja, mutta tämän vuoden ohjelma on vielä yllätys. Juhlien ajankohtana on perinteisesti marras–joulukuun vaihde. Tila vaihtuu joka vuosi, mutta kaupungin sisällä yleensä pysytään.
 
Jonkinlaista ohjelmaakin yleensä juhlissa on. Esimerkiksi urheilu voi liittyä siihen. Tärkeintä on kuitenkin, että syödään hyvin yhdessä.
 
Ilta voi venyä pitkäksikin, mutta olemme kaikki aika maltillisia luonteeltamme. Työ on niin hektistä, että yleensä vapaa-aika halutaan käyttää perheen kanssa, eikä haluta, että illan juhliminen rasittaa seuraavaa päivää.
 
Pikkujoulut muistuttavat myös siitä, että ihmisten pitää pystyä rauhoittumaan jouluna.
 
Pikkujouluissa yleensä näkyy meillä myös joulun henki, ja ajatus siitä, miksi joulua vietetään. Pikkujoulujen ei tarvitse olla mieletön bailuilta.”
 
 
 
Ravintola Popinon tarjoilija Riina Arvola: ”Meillä pidettiin pikkujoulut jo syyskuun lopulla. Yleensä ravintolaväki juhlii joko reilusti ennen tai jälkeen pikkujoulusesongin. Saamme joko kerätä voimia siihen, tai rentoutua sen jälkeen.
 
Tänä vuonna olimme toisessa kaupungissa, mutta usein olemme olleet vuokramökillä tai saunakabineteissa.
 
Ohjelmana meillä on ollut niin taikureita kuin paljuiluakin. Ravintolaväen pikkujouluissa ei yleensä perinteisiä pikkujouluruokia nähdä.
 
Tonttulakit otetaan yleensä mukaan, ja joinain vuosina myös joulupukki on vieraillut.
 
Yleensä ravintolahenkilökunta erottuu kyllä juhliessaan kaupungilla. Olemme aika riehakkaita, ja osaamme tuoda ehkä itseämme esiin.”