Kanta-Häme

Pikkumyrsky ei säikäytä vakuuttamaan

Suomalainen metsänomistaja ei hätkähdä napakasta tuulesta. Vaaditaan kunnon myräkkä ennen kuin omaisuutta lähdetään vakuuttamaan.

– Pienet myrskyt eivät näy kunnolla vakuutusten myyntitilastoissa, suuretkin vain noin kolme kuukautta. Ne unohtuvat liian nopeasti, sanoo Pohjola vakuutuksen asiantuntija Matti Roms.

Metsävakuutuksista ei ole olemassa valtakunnallista tilastotietoa. Kun Finanssialan keskusliitto selvitti vuonna 2011 metsävakuutusten kattavuutta, selvisi, että yksityisomistajien metsäalasta 42 prosenttia oli vakuutettu jollakin tavalla, ja että joka kolmas puu oli vakuutettu myrskyä vastaan.

Metsävakuutuksista 73 prosenttia sisälsi myrskyturvan.

– Miten tuon nyt arkikielelle kääntää? Myrskyturva on aika kattavasti mukana ihmisten metsävakuutuksissa, sanoo Finanssialan keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero.

Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme suosittelee jäsenilleen metsien vakuuttamista, mutta viesti ei ole mennyt kaikille perille.

– Ottaen huomioon metsissä olevien omaisuuksien arvon, ne voivat olla aika heikostikin vakuutettuja. Ainakin minä suosittelen huomioimaan tämän, kun jäsenet ajantasaistavat vakuutuksiaan, sanoo metsäasiantuntija Eija Kunelius.

Vakuutusyhtiöiden mukaan metsien alhainen vakuutusaste johtuu siitä, etteivät kaikki omistajat miellä puita arvo-omaisuudeksi ja tulonlähteeksi. Mitä lähempänä omistajaa metsä sijaitsee, sitä todennäköisemmin se on vakuutettu.

– Meillä kasvaa kaupungeissa asuvien metsänomistajien osuus. Heidän tietoisuutensa metsätaloudesta on vähän vähäisempi, sanoo Lähitapiolan kehittämispäällikkö Sami Viljanen.

Metsävakuutuskorvauksia maksetaan todennäköisimmin myrskytuhoista, jotka jättävät kauas taakseen lumi-, jyrsijä- ja hyönteistuhot sekä tulipalojen aiheuttamat vahingot. Tapani ja Hannu-myrskyt joulukuussa 2011 aiheuttivat yksin noin 30 miljoonan euron vahingonkorvaukset.

– Summa ylitti moninkertaisesti koko maksutulon valtakunnan tasolla, kertoo Viljanen.

Isoilla myrskyillä selitetään myös viime vuosina jatkuvasti nousseita vakuutusmaksuja. Lisäksi vakuutuksen ottajan elämää hankaloittavat yhtiöiden erilaiset tuotteet.

– Toisilla yhtiöillä halvin tuote on palovakuutus, toisilla myrskyvakuutus. Tuotteita on vaikea verrata keskenään, sanoo Finanssialan keskusliiton Mero.

Hämeenlinnan kaupungilla on metsäomaisuutta noin 4 700 hehtaaria, joka on täysturvavakuutuksen piirissä. Kaupunki on viimeksi saanut merkittävän korvauksen Sylvi-myrskyn tuhoista vuonna 2010.

Korvausta haetaan mittaustuloksella, joka perustuu hakkuukoneen läpi meneviin runkoihin. Yksittäisiä puunrunkoja ei metsistä kannata lähteä hakemaan.

Tämä syksy on ollut kaupungin metsille lempeä.

– Tykkylumi katkoi latvoja Iittalan puolella, mutta muuten on ollut helppo syksy. Metsävakuutus on hyvä olla sitä varten, jos tapahtuu joku isompi tuho, sanoo metsätalousinsinööri Mika Rantonen. HÄSA