Kanta-Häme

Pilviin syntyy uusia ammatteja

 
Älykkäässä sähköhammasharjassa voi tulevaisuudessa olla sensori, joka ilmoittaa vaikkapa tekstiviestillä, kun harja on vaihtokunnossa. Se ehdottaa vaihtoharjan tilaamista napin painalluksella. Uusi tulee postissa.
 
Palvelun voi ostaa samalla kertaa harjan kanssa. Asiakkaan ei tarvitse enää muistella kaupan hyllyllä, minkä merkkinen hammasharja oli.
 
Esimerkkejä digitalisaation edetessä syntyvistä palveluista löytyy vaikka kuinka paljon.
 
Liikkeenjohdon konsultti Ebba Dåhli sanoo, että digitalisaatio tulee kaikkialle. Bisnesmallit muuttuvat. Hän on huolissaan siitä, osaavatko suomalaiset yritykset ottaa tilaisuudesta vaarin.
 
Ostitpa tulevaisuudessa melkein minkä esineen tahansa, sen sisään on rakennettu älykkyyttä. Usein se myydään osana laajempaa palvelua.
 
Älykkyydellä voidaan tuottaa lisäarvoa, jonka avulla tuotteesta saa paremman hinnan ja asiakassuhteet syvenevät.
 
Kehitystä vastaan  on turha potkia. Parasta on sopeutua. Näin sanoo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, jolla on digitalisaatioon selvä myönteinen kanta. Häntä harmittaa, että Eurooppa on jäänyt kehityksessä jälkeen Yhdysvalloista.
 
Digitalisaation avulla liiketoiminnan aloittamisen kynnys madaltuu ja toiminta voi kasvaa lähes äärettömästi.
 
Muutos ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikan voittokulkua. Kääntöpuolella on iso yhteiskunnallinen murros. Elinkeinot mullistuvat.
 
Jaakonsaari myöntää, että riskejä on, mutta ne pitää tiedostaa ja niihin pitää löytää ratkaisuja.
 
– On aika pohtia digitalisaation yhteiskunnallista ulottuvuutta. Miten luoda turvatyynyjä, ettei vallankumous syö lapsiaan?
 
Korkeasti koulutettujen luovien työntekijöiden kysyntä kasvaa. Myös matalan koulutuksen työpaikkoja tulee lisää. 
 
Keskiluokka kuihtuu, sillä toimistotyö ja monenlaiset suunnittelutehtävät käyvät tarpeettomiksi.
 
Lisääntyykö työ kokonaisuudessaan, sitä ei osata ennustaa. Uusi työ kaataa alleen vanhaa, mutta se ei ole automaattisesti muualta pois.
 
Jaakonsaari pelkää, että siirtymävaiheessa työpaikkoja häviää enemmän kuin syntyy, vaikka toivoo päinvastaista.
 
Työ muuttuu, mutta työn perusoikeudet, kuten oikeus järjestäytymiseen ja syrjimättömyys, tulee turvata.
 
– Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta vältämme kahtiajakautumisen työelämässä. Teknologisten muutosten johdosta tulee uusia työpaikkoja, mutta samalla epätyypilliset, epävarmat työsuhteet voivat yleistyä. Ne koskevat etenkin nuoria, naisia ja maahanmuuttajia.
 
Pysyykö koulutus mukana? Entä kuka maksaa sosiaaliturvan ja eläkkeet? Miten käy maaseudun, jolla ei ole laajakaistaa?
 
Politiikka näyttää elävän vanhassa maailmassa. Nyt puhutaan vain siitä, miten leikataan ja säästetään, kun uuden yhteiskunnan palikoiden pitäisi olla jo pöydällä.
 
Pitää kysyä, lisääkö vai vähentääkö digitalisaatio tasa-arvoa työssä. Periaatteessa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pitäisi lisääntyä, mutta sellaista ei vielä ole näkyvissä.
 
Näitä asioita työmarkkinajärjestöjen tulisi Jaakonsaaren mukaan miettiä.
 
Saksassa Suomen SAK:ta vastaavan järjestön vuoden teemana on digitalisaatio: miten se vaikuttaa työaikoihin, palkanmaksuun ja sosiaaliturvaan. 
 
– Suomessa tätä ei ole paljon pohdittu. Nyt olisi aika aloittaa.
 
Osa kansasta voi pudota kehityksen kelkasta.
 
Esimerkiksi terveyskeskukseen ilmoittautuminen tai lapsen kouluun ilmoittaminen tehdään tulevaisuudessa sähköisesti. Mitä tapahtuu ihmisille, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta?
 
Siirtymävaiheessa ihmisillä pitää olla mahdollisuus käyttää myös perinteisiä menetelmiä. Komissio vastusti tätä, koska sen mukaan mahdollisuus vain hidastaisi kehitystä.
 
– Minusta se on aivan ydinkysymyksiä, ettei tekniikan eteneminen syrjäytä ihmisiä. Euroopassa on isoja alueita ilman laajakaistaa, Jaakonsaari sanoo.
 
Kaikki eivät haluakaan olla kehityksessä mukana. Heillä pitää olla mahdollisuus ilmoittautua perinteisellä tavalla terveyskeskukseen.
 
Muutos muistuttaa Jaakonsaaren mielestä teollisuusvallankumousta, jossa lapset pantiin töihin koneiden jatkeeksi. Päivät olivat hyvin pitkiä. Se aiheutti kärsimyksiä ja vastarintaa.
 
Digitaalinen vallankumous tulee kuin hiipien. Vastarintaa ei ole. Se tarjoaa hyvää myös köyhille alueille.
 
Afrikassa tai Palestiinan pakolaisleirillä on syntynyt pieniä yrityksiä älypuhelimen avulla. Maanviljelijät voivat seurata hintojen kehitystä niin, ettei heitä voi enää johtaa harhaan. 
 
Ongelmia jää pohtimatta, kun Suomi ja koko Eurooppa on hurmaantunut digitalisaatioon. 
 
Työn uutta toimintatapaa edustavat muun muassa netissä kyytejä välittävä Uber ja yksityisten asunnonvuokrausta välittävä Airbnb. Niiltä voi Jaakonsaaren mielestä oppia toimintatapojen uudistumista. 
 
Kansalaisten tietoturva on myös suuri asia, jota pohditaan koko Euroopassa. Saksalla on oma synkkä historiansa tietoturvan pettämisestä. Tiedon kerääminen ihmisistä saattaa johtaa hirveisiin tekoihin.
 
Teknisen kehityksen etenemistä Euroopassa on hidastanut se, että kaikilla 28 jäsenmaalla on omat erityiset tietoturvatarpeensa. Sisämarkkinoita ei ole syntynyt. Työpaikat ja yritykset ovat jääneet syntymättä.
 
Sekä tekijänoikeuksiin että tietoturvaan etsitään yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä. Jaakonsaari uskoo, että poliittisen valmistelun lopputuloksena tietoturva paranee.
 
Ebba Dåhli painottaa, ettei automaatio tee kaikkea, vaan on rinnalla ihmisen apuna.
 
– Vanhustenhuollossa ja sairaanhoidossa on tehtäviä, kuten verenpaineen mittaus, jotka pystyy automatisoimaan. Silloin hoitajalle jää enemmän aikaa itse hoivatyöhön ja keskusteluun.
Pienikin firma voi luoda internetissä läheisen asiakassuhteen. Toisaalla verkossa väijyy koveneva kilpailu.
 
Markkina-alueena voi olla koko maailma. 
 
– Etsy on Yhdysvalloista lähtenyt kansainvälinen verkkokauppa, jossa voi myydä omia tuotoksiaan. Olen havainnut, että esimerkiksi ahvenanmaalainen kädentaitaja virkkaa päiväpeittoja ja myy niitä 1 500 eurolla kappaleelta. Lähimarkkinoilla tuskin kukaan maksaisi tällaisia summia.
 
Reijo Hietala