Kanta-Häme

Pinta- ja pohjavedet ovat matalalla myös Kanta-Hämeessä – Etenkin pienillä pohjavesialueilla sijaitsevat kaivot voivat kuivua talven aikana

Kuivuus aiheutti vesipulaa paikoin jo kesän lopulla. Hattulan Lepaalla pohjavesi oli niin alhaalla, että kaivoja uhkasi kuivuminen. Kuva: Pekka Rautiainen

Kuivat kevät ja kesä ovat saaneet järvien pinnat lähes ennätysmatalalle myös Kanta-Hämeessä.

Pinta- ja pohjavesien korkeus on herättänyt huolta tänä syksynä jo Pirkanmaalla. Hämeen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Jouni Riihimäen mukaan tilanne pintavesien suhteen on Kanta-Hämeessä hyvin samanlainen.

– Säännöstellyt järvet pystytään pitämään tietyssä korkeudessa, mutta säännöstelemättömien vedenkorkeudessa tilanne näkyy.

Hän kertoo, että ilmiö näkyy myös Päijät-Hämeessä, missä Päijänteen pintakorkeus hätyyttelee niin ikään ennätyslukemia.

 

Myös pohjavedet ovat Kanta-Hämeessä tavallista alhaisemmat. Hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ely-keskuksesta kertoo, että kahdesta pohjavesien mittauspisteessä toisessa aletaan olla jo riskirajoilla.

– Jos talvi tästä nyt alkaa, eikä pohjavettä enää muodostu, on tilanne huono.

Siiron mukaan etenkin pienemmillä pohjavesialueilla olevat kaivot voivat olla vaarassa kuivua talven aikana.

 

Jouni Riihimäen mukaan vuosi 2018 on ollut vesien pintojen suhteen merkillinen vuosi. Keväällä järvien pinnat olivat todella korkealla, koska lämmin kevät sulatti lumet tavallista nopeammin. Nyt vedenpinnan korkeudessa on menty toiseen ääripäähän.

– Tilanne voi muuttua taas kevääksi lumitilanteen myötä. Nyt järvet tulevat kuitenkin jäätymään hyvin alhaiseen korkeuteen.

Eniten ongelmia alhainen pintavesi aiheuttaa talven aikana rantarakenteille kuten laitureille. Pienissä, vähähappisissa järvissä, joissa on ongelmia rehevöitymisen kanssa, voi esiintyä myös kalakuolemia.